Viikkokatsaus ja tietysti hiukan uuttakin

Tänään oli sitten puutarhailta eli kävin hartaasti pyörimässä puutarhalla oikein isännän autolla (siihen mahtuu enemmän :-) ). Tietystikään en juuri löytänyt mitään sellaista mitä olin ajatellut, vaan mukaan tuli ihan eri juttuja. Käyköhän kellekään muille näin? Mielestäni aika moni puutarha tarjoaa sitä samaa ja runsain määrin, mutta mitään erilaista tai yksittäistä ei löydy. Toisaalta en raski ostella hirveän kalliita taimia, koska en voi koskaan olla varma, että ne viihtyy tai selviävät ahneilta rusakoilta tai muilta kauhuelukoilta (esim. puutarhurin labbikselta).

Kuitenkin maltoin sitten jatkaa tuota kivien laittoa, jonka viime viikolla aloitin. Toimme jälleen ison kuorman muun mökkikaman mukana ja se riitti juuri ja juuri tuon syreenin ympärille. Kaivoin pari syvempää koloa kanssa ja sinne tulikin sitten ekat löydöt tältä päivältä.


Tässä vähän lähemmin tämä uusi osa.

Menin Tarjoustaloon ostamaan hammastahnaa, mutta sielläkin oli kukkia. Mukaan lähti näitä frauenmanteleita tai Lady's coat eli jättipoimunlehtiä. Tämä on tällainen perinneperenna, keltakukkainen, 40 cm, latinanimi Alchemilla Mollis.





Pensaiden seuraksi aiempaan osioon istutin muutaman verihanhikin maanpeitekasviksi. Eli Potentilla atrosanguinea, pitäisi kukkia heinä-elokuussa oranssinpunaisin kukin.



Puutarhalla piti olla mm. ruusuale. Aikani pohdittuani mukaani lähti pari kappaletta herkkää Rosa "Charming Cover", eli maanpeiteruusua. Tämä oli aivan ihanan hentoinen ja pitäisi olla rentokasvuinen, pitkään kukkiva, kirkkaanpunainen, 7-9 kukinta, ja tuoksuu kuuluu kuvioon kanssa. Ehkä sain vaikutteita puutarhaohjelmasta viime viikolta, jossa joku gunnel/åsa tai muu kirkkonummelainen rouva esitteli 300 ruusulajikettaan. Mulla on nyt tämä mukaanlukien 3 + yksi köynnöstävä ruukussa, joten vielä on matkaa. Uskon kuitenkin, että ilo on yhtäläinen näidenkin kauneudesta.

Istutin muutaman islanninunikon (joo, tällainen nimi tuli, vaikka puutarhalta lähdin idänunikkoja ostaneena), latinanimi Papaver nudicale, pitäisi olla kaksivuotinen, siementävä. Ostin valkoisen, keltaisen ja punaisen version. Siitä huomasinkin, että mun viime vuoden penkin unikot eivät ainakaan vielä ole toenneet. Toisaalta olen jo saattanut nykiä ne rikkaruohoina veks, haha. Kävin oikein tarkistamassa, mahdollisesti jotain on vielä kasvussa, pienistä lehdistä on vaikea päätellä ovatkko rikkaruohoja vai kasvavia.


Aiemmin tänä kautena perustetussa penkissä akileijat alkavat kukkia. Nämä uudet yksilöt ovat hauskasti kaksivärisiä, erikoinen violetinpunainen ja keltainen.


Muutenkin penkissä on jo eloa. Erityisesti kaikenlaiset ylimääräiset punkevat esiin kivien raoista esim. lupiini (en raski nykkiä pois) ja eksyneet orvokit kaikissa väreissä valtaavat terassin reunan (ne ovat oikeasti söpöjä, yhden nykäisin irti ja tuikkasin tuohon multaan keskeltä polkua).

Tämä maksaruoho on kanssa kukassa, näitä on tuossa penkissä muutama. Ettei olisi ihan samaa lusikkamaksaruohoa (en jaksa tarkistaa mitä kirjasin aiemmin), mutta istutin etupihan puolelle yhden koivun alle (sedum spathifolium). Samoin kuin pari kappaletta vuorineilikkaa (dianthus gratiano, väri dobbelt karmin, eli kirkkaanpunaisia).

Pitää kohta laittaa itselle porttikielto puutarhakauppoihin, sen verran on tullut laitettua jo tälle kaudelle, että ainakin tämän talouden kontribuutio kotimaisen puutarhabisneksen osalta on tehty.

Vaan ei kai sitä lopettaakkaa voi? Nyt voisi tietysti ruveta keskittymään vierailemaan paikoissa ja kylissä, joissa on jotain kasvavaa, ja ottaa mukaan aina oma lapio (ja purkki aarteita varten).

Haaveilen, että jossain vaiheessa voisin omilla perennoilla osallistua taimivaihtoon, mutta siihen mennee jokunen vuosi.