Vähän hiljaista täällä elokuussa

Loppupuoli elokuusta on mennyt toisen rakkaan harrastuksen, koruilun, merkeissä kursseilla (katso korublogini http://www.bymaya.blogspot.com/) .

Puutarha ei ole unohtunut, mutta elokuu on jotenkin mennyt vanhan toistossa. Toisaalta taas muutama yllärikin on mahtunut mukaan.

Olin jo heittänyt toiveeni, että dahliat kukkisivat. Komeita lehtiä ne ovat kasvattaneet, mutta sitten kukintaa on saanut odottaa. Nämä sipulikasvit eivät todellakaan ole minun heiniä. Paitsi siis taas tietysti mökillä, jossa dahliat puolestaan kasvaa röhnottävät runsain kukin.

Dahlia kaunokaisia:

Sitten toinen sipuli eli gladiolus, ne pitkän aikaa ovat kasvattaneet pelkkiä korkeita lehtiä ja ei ollut mitää tietoa kukista. Yhtäkkiä sitten ilmeistyi kuin tyhjästä kukka-aiheita ja kukkia on silmän iloksi oransseja, keltaisia, punaisia. Minä luulin että ne ovat aina punaisia :-)

Muuten tuntuu, että syksy alkaa hiljalleen hiipiä pihaankin. Kukkia on paljonkin, mutta mikään ei oikein tunnu kasvavan mihinkään, kun alkaa olla jo koleata.

Parin viikon päästä pitäisi meidän takapihalle tulla maansiirtokone, kantoja pois ja hiukan massanvaihtoja. Ensu vuonna siihen joku varasto ja ehkä saan laitettua pysyvämmän paikan mun yrttitarhalle.

Pitä ruveta vetämään kohta yhteen tämän kasvukauden hyviä juttuja ja ruveta kirjaamaan uusia suunnitelmia ensi vuodelle. Pistänpä aiheen mietintämyssyyn ja kirjaan tänne, kun tavoitteet ja toiveet selkeää.

Ainakin noista sipuleista olisi kiva ymmärtää, miksi ne toisilla kasvaa ja kukkii, mulla vain jotkut lajit? Pitäisikö sitkeästi yrittää esim. narsisseja, kun ne aina tulevat vaan lehtinä ylös, ei koskaan kukkia? Kohta pitää taas aktivoitua syysistutukseenkin.

Mitähän mä teen väärin?

Tuunausta

Otin kuvan syyspenkistäni. Sattumalta kävi niin, että etualan syysleimut ovat haalean vaaleanpunaisia tummemmin reunoin, kun taas taakse laittamani ovatkin syvän violetinpunaisia. Tämä penkki on ollut kasvutavaltaan silmää miellyttävä: on erilaista lehtimuotoa, kasvit ovat pysyneet kurissa suhteessa toisiinsa ja väritkin harmoniassa eli keltaista ja vastaväriä violettia, hiukan vaaleanpunaista aksenttia.

Kiven luona on epätoivoinen yritys taas noita kärhöjä, jospa menisi jopa talven ylikin :-). Ainakin maassa olevalle osalle on suojaisa kulma muiden kasvien takana. Kärhöt tahtovat kärähtää alkukeväästä ja -kesästä hentoisine varsineen, ennenkuin kasvu lähtee kunnolla alkuun. Niiden istutuspaikkaa ja olotilaa joutuu miettimään kunnolla, jos haluaa niistä monivuotisia kavereita.

Sitten se tuunaus: investoin kunnon puutarhasaksiin, kun tähän asti olen nipsaillut kasveja vanhoilla yleissaksilla. Ensimmäisenä rouhaisin pois etualalla olleet jo-kukkineet en-edelleenkään-tiedä-mitä-ne-valkoiset-ovat. Penkki siistiytyi huomattavasti.

Istutin muutaman syyskukan, 3 kpl violetteja syysastereita ja yhden koristekaalin. Aiemminhan revin ylenmääräisen mirrinmintun kuosiin.

Nyt penkki on taas kuosissa ja kehtaan kulkea pihalla eikä tarvi sulkea silmiään :-)

Se yksi tuntematon, tietääkö kukaan mikä tässä kuvassa on?

Kukkivana noin puoleen reiteen eli 70 cm, pysty kasvutapa, kukkimisen jälkeen rento, yhdessä varressa monta kukkaryvästä.

Mun kirjoissa ei ole kattavasti kuvia ja mikään taulukkonimi ei kilistä kelloa.

Siitä tulee kansa mieleen, tietääkö joku sopivaa perennakuvastoa/kirjaa? Monesti löytyy listauksia jne, mutta kuvamateriaalia on niukasti.

Syksyn näköinen päivä rokulissa

Tänä kesänä ilmat ovat olleet sellaisia, ettei kalenteriaika ja säätila ole oikein synkassa. Tänäänkin on kovin syksyisen näköinen ilma ja tuulee, jopa lehdet lentelee. Vieläköhän tästä leppoisaa kesää tulee? Tässä vietän rokulipäivää sairaslomalla ja olen yrittänyt lepäillä, mutta kyllä pitää ainakin lannoitekastelut pihalla suorittaa ja ihailla sitä, mitä on kukassa.

No säästä viis, kuitenkin kasvit kasvaa puksuttavat, osa jopa liian villisti. Mä taas opin uutta kantapään kautta. Jotenkin on selvä, että istutat ja hoidat kasveja, mutta tuo harventaminen on sitten ihan kuin syntiä tai muuten ei-ei homma, ikäänkuin nollaa jo tehdyt asiat. Kuitenkin ilmeisesti puutarhurin hoitoväline numero kaksi (ykkönen on omat kädet) ovat sakset.

Eli kun tuossa etupihan penkissä vallitsi hirveä kaaos, niin yksi päivä otin roskapussin ja revin nirvanassa mirrinminttua pois ja kas kummaa, penkki kummasti siistiytyi. Nyt katselen jo kukkinutta (jaa, kun en tiedä lajia) isoa kukkapuskaa sillä silmällä, että milloinkanhan sen elämänkaari tältä kesää olisi roskapussiin päättyvä? Sitten päässä muhii toisenlainen kasvojen kohotus, mutta siitä sitten toteututtuaan.

Harventaminen on aika lailla selvää varmaankin, mutta taas piti ikäänkuin itse hoksata homma!

Ruusut ovat ilahduttaneet minua. Se Blue parfum ei todellakaan ole mikään blue vaan pink:

Mutta toisaalta se kukkii jo toista kertaa tälle kasvukaudelle ja laskin, että yhdessä varressa oli jopa 10 kpl isoja nuppuja, joten silleen ainakin kaunis. Luin myös Puutarha-lehdestä, että tuo sininen väri on vaikea ruusulle. Aprikoivat, että ehkä geenimanipuloinnilla (ottamalla esim. iriksen sinistä) saataisiin oikeasti sininen ruusu, kuten on saatu mm. neilikka.

Sitten tutkailin La Palomaa, siis sitä valkoista ruusua ja ei tämäkään tässä kukinnan lopussa ole enää mikään valkoinen, vaan nyt siinä selkeästi havaittavaa punaisuutta lehdissä, luonnossa vielä selkeämmin:

Sitten puutarhanörtteily on vienyt aikaa tässä parina päivänä. Oikein urakalla olen käynyt läpi noita sivustoja, kun sataa ja tuuli viuhuu nurkissa. Onhan tämäkin puutarhailua? Tai ehkä työaikaseurannassa menisi kohtaan "suunnittelu ja tuotekehitys", haha.

Blogin lukijoille jaan linkit tuolla oikeassa paneelissa alhaalla. Suosittelen tsekkaamista, erityisesti nuo taimi-, taimisto- ja siemenlinkit ovat kivoja. Sain itse ainakin inspistä, jospa kokeilisi jotain erikoista (esim. Exotic Garden, puu ja pensassiemenet) ja Nelsonin kuvastossa oli paljon myös opastusta missä mikäkin kasvaa. Mulle oli uutta, että löytyy paljon vihanneksia, jotka kasvaa ihan avomaallakin, siis tarkoitan tomaattilajikkeita, kurkkuja jne. Olen aina luullut, että tarvit kasvihuoneen. Kasvihuonelinkkejäkin ja kuvastoja olen ehtinyt ihailla.

Loppujen lopuksi liityin Hyötykasviyhdistykseenkin. Niillä näyttää olevan toimintaakin, joten ainakin sieltä saa tietoa ja ehkä pääsen joskus mukaan tuohon taimivaihtoon. Toimintaa oli tietysti pääkaupunkiseudulla, mutta löytyi muutama maakuntakin aktiivisena. Ja mikä estää osallistumasta johonkin puutarhaviikonloppureissuun kauempaakin?