Puutarhan hoidon kolme lainalaisuutta

Olen tullut siihen tulokseen, että puutarhaharrastusta ohjaa ainakin seuraavat kolme lainalaisuutta:

1) Et koskaan tule puutarhaliikkeestä niiden kasvien kanssa ulos, joita menit ostamaan.

2) Multaa ei voi koskaan ostaa liikaa, aina jää vajaaksi, vaikka laskisit menekin korkeampaa matematiikkaa käyttäen.

3) On mahdotonta olla hankkimatta uutta, vaikka pyhästi lupaat hillitä.

Eli tämän päivän agendalla oli Plantagen-kierros, kun siellä piti olla -50% rhodot ja silleen. No, luin tietysti kovasti etukäteen niiden hienoista taimilistoista, mitä voisin ostaa, mutta eipä tainnut sitten toteutua kuin se rhodo eli itseasiassa atsalea. 50% alennuksella sen hintahaitari oli sitä luokkaa, että se toteuttaa mun halpoja taimia kipurajan.

Mutta sitten tarttui mukaan "halpoja" pelargonioita, "halpoja" keijunmekkoja, "halpoja" sitä ja tätä, lasku oli kolmenumeroinen, niin että piti oikein pysähtyä ja katsoa mitä se sisälsi. Virolainen kassa iloisesti visersi "onko siinä vikaa, sano heti, sano heti", eihän siinä mitään vikaa ollut...




Eli viritin viimeinkin tämän takomiskurssilla tekemäni "mahdottoman rakkauden", kaksi kevyttä muoviruukkua ja kesäkukkia. Mahdoton rakkaus sai nimensä siitä, kun siinä on lumpeen lehti ja koiranputken kukka (ei ollut viikonlopussa aikaa suurille hienoille kukille alottajatakojalla). Lummehan kasvaa vedessä, kun taas koiranputki on maakasvi, ole siinä sitten suhteessa. Yritän taas lobeliaa, joka ei todellakaan ole se mulle sopiva juttu (aina kuivaa ja rutisee sitten rikki).

Olen laittanut muutamaan kesäruukkuun tätä minulle uutta kasvia eli bataattia. Mielestäni siinä on kivat lehdet ja heleä väri. Suosittelen yhdeksi vaihtoehdoksi istutuksiin.

Tää oli sitten se mun multaprojekti, jäi pari pussia vajaaksi, vaikka jo 7 pussia olen tähän latonut. En sitten pystynyt istuttamaan kuin nuo kärhöt (joo, taas lisää kaksi kpl :-) ) ja atsalean, sekä muutaman pihalta kaivetun keltamaksaruohon. Homma jäi sitten vaiheeseen odottamaan lisämultaa.

Kärhöt tässä rakennelmassa ovat:

- etuvasen, alppikärhö, lajike Jackmanii', pitäisi olla sininen

- etuoikea, vuorikärhö (clematis montana), Fragrant spring, V-VI, pinkki/vaaleanpunainen (epäilen että tuo kuukausi on joku Keski-Euroopan juttu kun on kyse Plantagenin taimista), ohjeessa leikkaus kukinnan jälkeen syksyllä

- takatuki, clematis "Blekitny Aniol", violetti (kuvassa vaalean violetti), VI-VII (tää pitäisi leikata keväällä)

Atsalea oli sitten rhododendron viscosum "Pennsylvania", suomeksi laitettu vaan että tuoksuatsalea, ääh, tässä ei ollutkaan sanottu väriä, mutta mielestäni toisessa taimessa oli joku punainen kukkakuva, nähnee sitten ensi vuonna. Laitoin tähän kohden hapanta multaa.

Rungollinen kultasade on kukassa, nämä on aika hienoja yksityiskohdaltaan, yksi tuollainen pullero (mikähän tämmöisen kukan oikean nimi olisi?) on jotain 5 senttiä.

Kokonaiskuva tässä.

Pitää sanoa jotain astiataimista. Mulla on ollut sellainen käsitys, että astiataimi olisi jotain taimien aatelia, ett ne juuret pitäisi täyttää koko astia ja täten olla ikäänkuin tae siitä, että taimi lähtee hyvin alkuun. Ja p..t, tämä taimi oli esimerkiksi ihan mini ja jo siellä putarhassa (Muhevainen) se oli ihan pikkujuurinen. Olin siinä ostotilanteessa niin typertynyt, että en tajunnut sanoa, että en ota. Toisaalta ajattelin, että juuri näillä on se alkuunlähtötakuu eli siinä mielessä olisin voinut mennä valittamaan, jos olisi ongelmia. Mutta ehkä tämä nyt sitten on ok.

Jotten pelkästään kritisoisi Muhevaista, niin kyllä muidenkin taimissa tuntuu olevan kiireen makua. Laitetaan taimi purkkiin ja aivan sama onko se sitten kunnolla juurtunut vai ei. Tämän takia erityisesti puuvartiset yritän laittaa tukikeppien kanssa, että olisi juurtumisrauha.

Niin ja se komas periaate, aiemmassa kirjoituksessa huokailin jo siirtyväni hoitosuhteeseen puutarhani kanssa, mutta niin vaan auto ajaa ihan autopilotilla jonkun puutarhan kautta. S-liikkeen bonustakin tuli ihan satamalla toukokuusta. (Ja konkurssi on jo ovella...onneksi kesäkausi on vain puoli vuotta, siis teoreettinen kesä, nytkin vaan 8 astetta lämmintä).

Hihat heiluu!

Keväteloa mökin kukkapenkissä: haravoin roskat pois ja kastelin janoisen penkin ja kiitokseksi nousi vapun yli ekat kasvajat esiin, särkynyttä sydäntä (ihana kestävä kasvi).

Kotiin piti päivittää nalle, eli uudet sammaleet sisään, kun edelliset olivat jo vajentuneet liikaa. Kokeilin tällä kertaa laittaa myös hiukan multaa tuonne sisään, jos kestäisi paremmin. Edellinen meni kaksi vuotta tuossa pihalla kesät talvet. Sitten sain koko aamupäivän menemään, kun innoistuin väsäämään tuota sydäntä. Sisällä styroksisisus, jonka sahasin askartelulevystäni. Päällä sammalta ja maksaruohoa sekä mehitähteä, saa nähdä kasvaako ne tai pysyykö edes hengissä. Laitoin styroksin sen takia että mun askartelukanaverkko oli sen verran lörppyä, että en olisi saanut siitä tukevaa. Koko noin 40 cm. Nämä oli siis kotiin.

Yksi vappuloman päivä meni rankametsällä. Tää on kait se meillä oleva keino, jolla saa isännän lähtemään esim. Ikeaan (se oikeasti lupasi lähteä kantoavuksi...), on kyllä aika rankkaa. Muutenkin olin ihan rikki, mutta aina puutarhassa jaksaa jotain tehdä :-) ?

Tässä on mennyt parikin viikkoa ja blogi on ollut ihan hiljaa, mutta siviilissä on mentykin sitten lujaa. Ekaksi oli jatkettava talvea lomailemalla Levillä. Tein kaksi puoli kertaa katrihelenat (hän kehui jossain artikkelissa hiihtäneensä 20 km/viikko, kun niin rakastaa hiihtoa), mun taidoilla 50 km oli ihan nappiin. Ilmat olivat makeat, vaikkakin lumi jo alkoi kovasti sulaa viikon loppupuolta kohden. Matkalla Suomen halki ihastelin sitten sitä ahkeruutta mikä suomalaisiin tulee näin keväisin. Vähän joka pytingissä oli kottikärryt jo pihalla, ja klapikasat aluillaan. Mummelit ja mammat haravoivat jos vaan pystyivät (lumi oli silloin jo sulannut noin Oulun korkeudella).

Sitten piti mennä työmatkallekin. En kylläkään valita, sillä kohteessa oli sattumoisin midseason sales eli palasin matkalaukku pullollaan edullista kesärytkyä mukanani.

Mutta siis asiaan:

Kevään työt on pitkälti tehdyt sekä kotosalla että mökillä. Siis nämä perusjutut kuten haravoinnit, kalkitus ( 80 kg laitoin tällä kertaan tähän pikkulänttiin kotona, tai siis loppu 15 on vielä pussissa, kun rupesi tuulemaan).

Muutama päivä sitten ei ollut mitään ihmekuvauksellista kotipihalla, mutta vapun yli olleet kauniit päivät ovat nostattaneet jo eloon myöskin kodin kukkapenkit. Ainoa murheen kryyni on tällä hetkellä ruusuni. En tiedä pitäisikö ne leikata alas, siis ryhmäruusut. Pensaathan ainakin leikataan. Mulla nyt töröttää aikaa kuolleen näköiset kepit siinä missä ne ruusut viimevuonna oli. Kaipaisin osviittaa? Joko jollakin ruusut näyttävät elon merkkiä II-vyohykkeellä?

Illansuussa nyt sunnuntaina kastelin kotipihaa mökiltä tultua, ja ilokseni tosiaan näyttää siltä, että viime vuoden penkistä jo nousee ainakin malvaa, iriksiä, päivänkakkaraa, ja taas oon jo unohtanut mitä siinä onkaan, eli elossa on. Vanha penkki puolestaan pukkaa kovalla tohinalla kaikkea, erityisesti myöskin sitä inhottavaa rönsyilevää kasvia, josta en tiedä onko se rikka vai ei. Rikkaruohoksi voi tietysti määritellä kuka tahansa mitä vaan, mutta tämä on semmoinen rösöreunainen yksittäislehti varren päässä ja näyttää leviävän maan alla. Näin keväällä ainoa keino on nyppiä niitä sitä mukaan kuin jaksaa. Kun penkki kasvaa niin sitten hiukan laantuu. Oikeasti pitäisi kaivaa koko hoito ylös, ja siivilöidä/myrkyttää multa ja istuttaa uudelleen juurikankaan päälle. Mutta mutta ei taida olla vielä tämän kesän homma, olen siis manuaalisessa rikkaruohokitkennässä tämänkin kesän.

Alpiheinä näyttää kanssa lähtevän kasvuun, joten odotan mielenkiinnolla, pitääkö mun ämpärikehys sen kurissa, että olisi vain siinä kohden penkkiä, vai lähteekö karkuun. Istutin saamani juurakon yhden puutarhaohjelman innoittamana pohja poisotettuun ämpäriin, kun siinä väitettiin näin heinäkasvien pysyvän kasvultaan kurissa ja eivät valtaisi koko penkkiä.

Niin ja sitten sipulit: ekat krookukset menivät tietysti jälleen pupun salaatiksi. Pitäisi laittaa joku aitasysteemi noille ekoille kasveille. Onneksi muutama krookus on kukkimassa lisää, ja saan nauttia niistä, kun metsässä alkaa jo olla syötävää noille pitkäkorvaisille tuholaisille. Ilokseni satsaus tulppaaneihin kannattaa, niitä on nousemassa vähän joka penkissä. Nyt ovat noin 10 cm ja jotkut jopa 20 cm, ehkä kohta jo kukassakin joku. Alan vähitellen ymmärtää tämmöisen kerrostamisen. Syksyllä tuntuu, ettei mihinkään mahdu yhtään sipulia, mutta kyllä näin keväällä on kivaa, kun penkistä nousee ekoja elollisia.

Istutin jo tälle keväälle ekat purkkikukat, gladiolukset maahan, dahlioita purkkiin ja kokeilen liljapurkkiakin. Alut ovat ainakin lähteneet, jossen nyt sössi tuota liljaa jotenkin. Olen joskus sanonut, että on eri tyyppisiä puutarhaihmisiä. Mä en ole se liljatyyppi. Mun liljat jotenkin kärsivät jostain, ehkä huoltamisen puutteesta, veden puutteesta tai sitten ne saa sitä juuri liikaa??

En ole ehtinyt kuvaamaan pihaani, kun olen kolme viime päivää tehnyt eläimen lailla ulkotöitä mökillä ja sittemmin kotona, eli tässä lopuksi muutama sekalainen kuva mökiltä tekosista ja koristeista kotiin (puutarhaan).

Epäilenpä että ensi viikon agendalla on ainakin ekojen voikukkien nujerrus :-) Niin ja luksusviikonlopu tiedossa (jos ilmat sallii). Aion tilata 2 kuutiota multaa ja aloittaa muutaman uuden jutun, kun pitää siivota noita kaadettujen puiden paikkoja ja sitten tietysti kutkuttaa vallata uutta tilaa kasveille kuivalta metsämaalta (= siis takapiha...).

Mökillä siistin pari puun/pensaan alustaa ja siirtelin/istutin karanneita perennoja alle. Täällä haasteena on metsän tuleminen penkkeihin ja se että kaikki on oman onnensa nojassa, Ehkä siksi moni juttu kasvaakin aivan eri tahtia kuin täällä "kaupungissa"?

Samalla kun siirsin ja istutin jotain uusiksi, otin myös pistokkaita kotiin saman tien. Motivaationa on, että kasvit ovat kestäviä ja mulla hengissä selvinneitä, lisäksi jokainen pistokas on kuin panisi rahaa pankkiin, eli uutta kasvua samasta investoinnista. Kotiin tuli rönsyansikkaa, rentoakankaalta, maksaruoho, mehitähteä, ja jopa kaivoin yhden huiskan jalosyreeniäkin.

Menossa mukana puutarhurin uskollinen apuri (se on kyllä useimmiten sen näköinen, että se voisi anoa, että lopeta jo ja ala vaikka grillaamaan makkaraa :-) ).

Seuraavaan kertaan!

Saksan kielen oppitunti - nettikaupassa

Maaliskuun viimeinen päivä ja edelleenkään ei ole mitään asiaa pihalle, paitsi lompsimaan harvoissa vesilätäköissä. Tälle päivälle on luvassa aurinkoista ja ainakin nyt aamulla oli jo plussan puolella, joten eikähän se kevätkin jossain vaiheessa saavu tällekin tontille?

Pahinta puutarhatuskaani lievittääkseni surfailin netissä koko rahan edestä, erityisesti ajattelin kokeilla jotain aiheeseen liittyvää nettikauppaa. Koskapa olen tällainen kohta pahasti keski-ikäistyvä puutarhuri, sallittaneen minulle hurahtaminen kaikenlaisiin puutarhatonttuihin (tosin niitä minulla ei ole yhtään -vielä) eli koulusaksalla muistelin mitä voisi guuglata.

Eka versio "garten kaufen online" tuotti jotain, muutaman minuutin päästä hoksasin jo etsiä "steinfiguren" ja sitten haku hienoni jo "garten dekoration" ja "engel" -osastolle. Löysin muutaman kivan kaupan ja rohkaistuin sitten kokeilemaan kauppaa nimeltä Nordlädchen (http://www.nordlaedchen.de/). Tässä vaiheessa saksantaitoni oli niin vertynyt, että ostaminen saksankielisestä kaupasta sujui kuin rasvattu.

Parin päivän sisällä Uwe B sitten lähetti sähköpostia, josta ymmärsin, että paketti on lähetetty ja viikon sisään tulikin postista hakulappu eli homma sujui oikein hyvin. Mun pikkupatsaat ovat niitä pienimpiä mitä oli, jotain 3 kg kappale, fyysiseltä koolta 25 cm. Postikuluineen nämä olivat alle 100 egee. Eli mielestäni ihan Bauhaus-hinnoissa (siis jos ostaa niitä pieniä betonihahmoja sieltäkin). Tarjontaa olisi ollut monenlaista, mutta en uskaltanut investoida isoja, jos vaikka ei sitten tulisi tms. Mutta nyt on siis koeponnistettu tämä ja patsaat ovat kyllä hyvän tuntuisia, painavia ja erittäin yksityiskohtaisesti tehtyjä. Pikkukeijulla on ihan silmäluomet ja iriskin, eli tosi ilmeikäs pikkuveijari esimerkiksi isompaan kukkaruukkuun. Makaava enkeli tulee etupihan istutuspenkkiin (siis kunhan se hanki sulaa) rikkimenneen enkelin sijalle.

Laitan linkin tuohon sivupaneeliin, jos joku tahtoo kurkkia tarjontaa. Suosittelen!