keskiviikko 3. helmikuuta 2010

On hanget korkeat nietokset...

Kevättä kohden alkaa mieli väkisinkin kääntyä, ei voi mitään. Hanget ovat niin korkeat, että kaikenlainen puutarha-ajattelu on melkein hulluutta, vaan minkä tälle voi? 6-7 viikkoa on repinyt niin kovia pakkasia, että suosikkiasuna on ollut toppatakki ja -housut, sekä kutomani piiitkä kaulahuivi (jolle en koskaan kaavailut käyttöä näillä leveysasteilla). Nyt kun on vaan ollut tänään 5 astetta ja aurinkokin paistoi, niin kylläpä vaan puutarha-asiat tulivat taas mieleen.


Kuvasta ei ehkä saa korkeutta esiin, mutta paikoitellen on jo hangen korkeus 1.5-2.0 metriä, kun on pitänyt kasata lunta. Mietin välillä ihmeissäni, että miten kaikki pensaat yms selviävät, mutta ehkä lumen kerääntyminen on tapahtunut niin hitaasti, että alempi lumi tukee ylempää ja ne eivät sitten olekaan niin litussa. Mies, ihme kyllä, oikein erikseen käytti lumityöaikaansa siihen, että kopisteli pensasaidan tykkylumen varoivaisesti ja taipuneet oksat ovat taas jokseenkin taivasta kohden. Toisaalta, ehkä monta vuotta alhaalla olleet pohjavedet ovat tämän talven jälkeen ns. normaalit, sekin hyvä asia puutarhurille.

Optimistin uusi määritelmä kuuluu, optimisti = kotipuutarhuri. Sillä tänään oli ihan pakko jo mennä katselemaan mitä kivaa löytyisi alan liikkeestä eli siis Terraan Tuusulaan. Ja hahah, enpä ollutkaan ensimmäinen ihastelemassa siemenhyllyjä, joita olikin ihan runsaasti. Vanhempi pariskunta haki porkkanansiemeniä. Ne jätin suosiolla rauhaan, mutta mukaan tuli alla olevan kuvan mukaisesti mukava kasa haasteita kevääksi. Perinteisestihän mulla ei a) siemenet idä, b) jos itävät, niin sitten kuivuvat, c) jos itävät, eivät kuivu, niin ainakin kasvavat honteloiksi, eli en ole kyllä mitenkään kaseva näiden kanssa.


Viime vuonna kuitenkin basilikani onnistuivat yli odotusten ja toisaalta edellisvuonna mm. mangoldi kasvoi ihan jättikokoon (en kylläkään osannut sitä ollenkaan hyödyntää). Lisäksi viime vuoden ostoyrtit pärjäsi ihan kivasti. Joku kukkanenkin selviytyi kukkivaksi asti.
Eli tälle vuodelle ajattelin kokeilla tätä hommaa isossa skaalassa (=uusia lajeja ja enemmän): itse kasvattaa joitain taimia. Jossei onnistu, niin saanhan sitten hankkia niitä valmiina, kun on aika laittaa maahan.
Mukaan tuli siis kasvualustoja, turveruukkuja ja iso kasa siemenpusseja. Valikoimat olivatkin runsaat, mutta yritin valita sellaisia kukkia, joissa oli avainsanana "helppo", "vaatimaton" tai jotain joka sanoo, että tollokin onnistuu.
Hyötypuolella keskityin pikkusalaatteihin ja yrtteihin, joita tiedän käyttäväni. Ostin sitä mangoldiakin, jospa ennen satokautta keksin, miten sitä syödään :-) Eli tyyliin rucolaa, itämaisia salaattikasviksia, paksoita, mangoldia, viinisuolaheinää, korianteria, basilikaa, sitruunamelissaa, nää muistan ilman katsomista.
Ja onhan mulla niitä kerättyjäkin siemeniä, eli salkoruusua, pioniunikkoa, ja saatua salkoruusua, toisissa väreissä.
Eli nyt vaan merkkaamaan kalenteriin eri istutuspäiviä. Ja pohtimaan millaiset raamit sille yrttitarhalle laitan (sitähän paikkaa ei ole vielä takapihalla olemassa ...).
Noin 70 päivää pihatöihin? Tule kevät, tule kevät, jo odotan...
Siihen asti, puutarhakirjat ja lehdet lohduttavat....