Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnitelmia 2011. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suunnitelmia 2011. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 27. heinäkuuta 2011

Kuukausipäivitys -heinäkuu??

Tähän päivitykseen meni taas viikko että hurahti. Tämä kesä on mennyt koiran hoitamisessa ihan täysin. Se sai kauhean bakteeritulehduksen, joka levisi ja levis sekä oli sellaista visvaista märkää. Puoli koiraa on nyt karvaton, mutta ei enää verinen ja visvainen.

Eli puutarha on saanut tulla toimeen omillaan, kun arki-iltoina koiranhoito on ollut ykkäsprioriteetilla.

Senpä vuoksi onkin ihan yllättävää että se on kukkinut ja ollut aika kivan näköinen pitkin aikoja. Tänä vuonna on oikeastaan ekaa kertaa nähnyt, että värit vaihtuu eri kukinta-aikana, näinhän jotenkin yritin hiukan miettiä (siis joskus, sittemmin istutukset ovat ryöstäytyneet hallinnasta).

Kaikki jakamani kuunliljat ovat kasvaneet hyvin ja nyt ovat kukassakin.

Tämän kuvan otin oikeastaan tuon liljan takia :-)


Jotkut kesäkukat pitävät vielä pintansa, esim tämä kaunisvärinen orvokki. Petunia erityisesti miljoonakellot näyttävät olevan tosi sitkeitä. Niitä siis lisää ensi vuonna!

Kalla kukkii jo toistamiseen tai kolmatta kertaa, kanssa mun kestosuosikki kesäkukissa.



Olihan se tässä setissä. Liljoihin olen nyt hurahtanut, taidan laittaa näitäkin lisää, kun hyvin vähäisesti näitä istutin (ja tietysti väärin paikkoihin, osa jäi muiden jalkoihin.).


Mun pensaskrassi, omat kasvantukset ovat kukassa vihannelaatikoiden reunalla.

Dahliat ovat kyllä kanssa hienoja. Pitää yrittää talvehdittaa nuo juurakot, kun niihin menee ihan huomattava summa, jos aina ostaa uusiksi laiskuuttaan.


Tämä äitienpäviruusun kokoinen ja tyyppinen pikkuruusu on kukkinut kanssa ainakin tuplakerran ja edelleen punaisena antaa pirteyttä puutarhaan. Pääävärejä nyt onkin punainen ja valkoinen (kuutamohortensiat ja joku toinen hortensia, jota en taaskaan muista ilman tarkastusta).



Kukkakoko jotain vajaa 20 cm :-)

Kaktusdahlia, nämä oli hiukan vaatimattomampia, mutta ihan mielenkiintoisia.


Ja jotkut mun kärhöistä viihtyvät. Tämä kiertää yhtä pihlajaa, itse asiassa kahta eri lajia. Tarpeeksi suojainen paikka ja juuret ovat varjossa, ei kuivu. Pihlaja näyttää erikoiselta kun runko on täynnä kukkia, hiukan eksoottiseltakin.



Alppikärhö on ihan hurjistunut kasvamaan, sääli että kukat ovat tällaisia minikokoisia ja vaatimattomia, eivät näy kauempaa.


Tässä koko komistus, mittaa ehkä korkeutta vajaa 2 m ja leveyttä 1 m.


Vastaavasti toisella puolella penkkiä on sitten tällainen yksivartinen, mutta siis hienot kukat.


Kokeilin yhden perennaistutuksen piristyksenä miljoonakelloja. Se onkin hyvä paikka, kun riittä kosteus ja kukat ovat aina kukassa. Tätä ei tarvi edes nyppiä, oikea laiskan puutarhurin ilo!

Jaa, hortensiat pitää kuvata, jahka sade lakkaa ja on päivä (kirjoitan tätä lauantai-iltana saunan jälkeen satessa...).

Piha kaipaisi siivousta eli kuolleita pois ja harventamista, mutta elokuu alkaa jo vähän laiskuttaa. Tänäkin vuonna taas voin todeta, että vihanneslaatikoistani hyödynnän parhaiten persijan, ruohosipulin, kiinansipulin, salaatit. Mutta moni muu yrtti saa kyllä kasvaa ihan koristeena. Tänään tosin keräsin setin erilaisia yrttejä pastakastikkeeseen ja olipa se hyvää ! Tässä suhtessa olisi kurinpalautuksen paikka.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

2011 Avaus, kevät tulee aina :-)

KEVÄT saapui tänne Tuusulan perukoillekin! On sitä taas jo odoteltu. Kuten monena aiempanakin vuonna pääsin eka kerran haravoimaan 10.04. eli viikko sitten. Tosin tänä vuonna haravoitava alue oli tuolloin kovin niukka :-) Tänään korjasin tilannetta, koska erityislämmin viikonloppu ja ok viikko ovat sulattaneet melkein kaiken lumen täällä ja yhtä kukkapenkkiä lukuunottamatta olen saanut kaikki haravoitua ja katsastettua läpi.

Viime vuoden puolella Insinööri oli kommentoinut ja ihmetellyt miksi hänellä ei tulppaanit ja krookukset kasva. Mietti, josko maan happamuudella jne olisi vaikutusta. Mä edelleen uskon luonneteoriaani. Vaikka olen samaa koulukuntaa, niin puutarhapuolella mennään fiiliksellä. Se mikä kullakin menestyy puutarhassa heijastaa omaa luonnetta. En tosin ole perehtynyt (vielä...) kukkien symboliikkaan, vaikka joskus tulkitsinkin puutarhamielessä jossain kirjoituksessani.

Niinpä tänäkin vuonna minulla nousee taas runsaasti (siis "sikana") tulppaaneja, tosin istutin niitä syksyllä pariin uuteenkin paikkaan ja krookuksiakin on tulossa. Edellisen vuoden helmililjojakin nousee, vaikka viime vuonna niistä en nähnyt häivääkään, tai ehkä yhden kappaleen. Mutta narsisseja en edes yrittänyt laittaa.





Tein etukäteen (rikottavan) päätöksen, että en tänä vuonna vaivaudu esikasvattamaan, koska viime vuonna niistä tuli vaivaiset muutaman ruusupapu, basilikat eivät suostuneet kasvamaan kahden sirkkalehden vaiheesta mihinkään (ja kaupan taimet paleltuivat alta aikayksikön) jnejne.

Mutta jälleen on autotallissa ja yhdellä hyvällä valoisalla ikkunalla rivi turveruukkuja:

Dahliat: Garden wonder, punainen lummedahlia, peruspallero
Star lady, kaktusdahlia, sellainen "piikikäs" vaaleanpunainen
Liljoja: Mona Lisa, nätti vaaleanpunainen ja valkoinen
Tänään laitoin tiikerililjoja, oranssi
Sekä Reinesse, valkoinen

Sitten yrttiosastoa:
- kiinalaista ruohosipulia, purkkiin kasvatettavaksi
- basilikaa (hahahaha, yrittänyttä ei laiteta)
- sitruunamelissaa
- paksoita

Kukkia:
- pensaskrassia (siis oikeasti näiden pitäisi olla Hardy annual, eli yksivuotinen, pensas)
- valkoista ruusupapua, vanhaa varastoa

Onpahan jotakin mitä seurata ennen kuin se oikea kesä tulee.

Tämän vuoden teemana on NIUKKUUS ihan työmarkkinapoliitisista syistä eli tämän vuoden puutarhaan ei ole varaa sijoittaa kauheita määriä rahaa. Budjetoin nyt henkisesti 300-500 euroa koko kaudelle, sillä pitäisi pärjätä. Tosin olen jo käyttänyt 150 euroa, kaikki lannoitteet, turveruukut, sipulit ja siemenet. Mutta aion kyllä pysyä budjetissa!

Puutarhani on ollut minun hoidossa jo 4 vuotta, nyt alkaa viides kasvukausi, joten uskon tämän kesän olevan hoitovuosi ja voin ehkä enemmän nauttia (ilman raatamista). Viime vuonnahan jaoin esim. päivänliljoja ja kuutamoliljoja, joten uusia penkkejä on paljon.

Tänä vuonna ajattelin panostaa taas noihin yrtteihin ja pikkusalaatteihin. Niiden siemeniä tilasin jo Korpikankaalta. Viime vuonna harjoittelin ja aion nyt jatkaa hiukan uusillakin lajeilla.


Kevätmatka suuntautui Budapestiin, jossa oli jo kukassa tällainen keltainen pensas. Oksat olivat lehdettämiä. Tunnistaisikohan kukaan (voisin laittaa tällaisen kevättä koristamaan tännekin).

TERVETULOA vanhat ja uudet lukijat! Kevät on täällä!

Nyt vaalivalvomaan.....

lauantai 31. heinäkuuta 2010

Liljojen aikaa


Viimeksi taisi jäädä kokonaiskuva gladioluspenkistä pois. Yksi mielenkiintoinen seikka on tänä kesänä ollut, että kun en ole nyt istuttanut niin paljoa uutta, vaan ennemminkin jakanut vanhaa ja siirrellyt joitakin toisiin paikkoihin, niin mun penkeissä on paljon väriskaalaa siten, että ne yhdessä penkissä ovat aika lailla synkassa keskenään. Toki tähän pyrinkin ja ei liene vaikeaa sommitella värejä. Mutta se juju puutarhassa tuleekin siitä, että aina ei etukäteen tiedä miten ne oikein kukkivat ja milloin, minkä kokoisiksi tulevat tai kuinka runsastuvat.

Yksi kantava väri minulla on tänä vuonna ollut keltainen, keltaista kukkii koko ajan jossain. Sen lisäksi selkeästi suosin sinisävyisiä värejä: fuksiaa, viileää vaaeanpunaista, sinisiä, violetteja ja sitten jos en tiedä mitä haluan laitan aina valkoista. Oranssit ja punaiset ovat sitten niitä harvinaisuuksia. Tosin nyt esimerkiksi kiitollinen Charming Cover -ruusuni kukkii punaisin pikkuruusuin ja on siis poikkeus säännöstä.

Uusi sukupolvia liljoja kukkii, nämä ovat kirkkaan valkoisia. Ensi kaudeksi merkkaan muistiin, että liljoja voisi laittaa runsaasti penkkeihin ja ruukkuihin. Nämä näyttävät olevan kivoja lisiä muun kukinnan joukossa.

Tässä on hyvä esimerkki ruukkuistutuksesta, jota en ole tehnyt eli liljan istutin kaksi kesää sitten. Olin laiska ja en tyhjentänyt ruukkua syksyllä, vaan nostin sen kylmään varastoon. Viime keväänä se pukkasi pitkää olmin väristä soiroa ja nostin sen sittemmin ulos. Soirot vahvistuivat ja vihertyivät. Siihen tuli pari kukkaakin, kasvutapa oli lievästi sanoen rento. Näin ollen tänä vuonna nostin koemielessä ruukun patiolle, ja jonkun ajan kuluttua samainen lilja alkoi kasvaa, tosin hitaasti. Tätä odotellessa ruukkuun on kylväytynyt muualta mm. onnenapilaa ja joku koivuntaim tms. Mutta enhän raski noita poista kun kokonaisuus on kovin tasapainoinen.

Se siitä suunnitelmasta :-).

Siirrynpä suunnittelemaan ensikaudelle tulppaaniostoksia.... (ihanaa). En kylllä laita yhtään narsissia, kun en saanut ensimmäistäkään tänä vuonna vaikka istutin 50 kpl. Mikähän kumma tässä on? Miksi joku laji ei vaan menesty/kasva? Annanko narsissien osalta periksi?

tiistai 27. heinäkuuta 2010

Gladioluksia ja dahlioita

Olipa hyvä, kun kerrankin tajusin esikasvattaa sekä dahlioita, että gladioluksia. Jälleen kerran voin todeta, että määrältään niitä olisi voinut kasvattaa ainakin tuplasti enemmän, mutta näillä muutamilla kymmenillä saa puutarhani taas uutta ilmettä. Yllä kokonaiskuva uusimmasta penkistä, jossa punavalkoiset gladiolukset reunustavat kuutamohortensiaa, joka sekin alkaa olla kohta valkoisessa kukassa.


Nämä ovat oikein ilmeikkäitä veijareita! (Lajike Atom).


Keltaisten nauhusten seuraksi alkaa avautua kauniita violetteja gladioluksia (lajike Purple King). Ainoa huono puoli näissä on, että ne pitäisi osata tukea yksitellen tai ryhmänä siten, että se kestäisi jopa 120 cm kasvin tuulessa huojunnan.


Cite de Villen viereen tai ohelle on avautunut uuttakin kärhöä, lisani mukaan ja guuglettamalla olisi versio Blekitny Aniol. Pihlaja tuntuu olevan hyvä puu, jota vasten voi istuttaa näitä kärhöjä, se suojaa ja toisaalta ei sitten ryövää kaikkea ravinnetta tai vettä. Molemmat kärhöt voivat hyvin ja kukoistavat. Muualla onkin sitten käynyt kato, paitsi alppikärhö on tuuhea, ei kuitenkaan kukassa ja siihen viereen on noussut joku (Miss Bateman, jos on valkoinen), mutta tätä en voi vielä vahvistaa, koska se on vasta nupulla.


Ja dahliat! Ah, nämä joskus tuntuivat niin mummokasveilta, mutta alan arvostaa sitä, ettei niitä tarvitse tukea, ja ne kukoistavat melkein pyhällä hengellä (ainakin minulla). Istutin vaan nämä liian taka-alalle, mutta onneksi voin korjata tilanteen ensi vuonna. Näille kannattaisikin laittaa ihan oma penkki, koska alussa kasvat kovasti hitaasti ja sitten taas tönöttävät pystyssä pitkään. Parhaiten tulisivat esille omana satsinaan, ehkä erilaisia varioiden. Tää oli joku Ingrid Dream niminen lajike. Kukan koko on lähes 20 cm halkaisijaltaan :-)

Evelinet puolestaan kukkivat ruukussa. Oikein kaunis valkoinen ja keskiosa violetti. edellistä hiukan pienempi versio, kukka noin 10 cm.

Huomasinkin lajikenimiä hakiessa, että pitää ruvetaa zuumaamaan syyssipulien kataloogeja, jospa tällä kertaa osaisin istuttaa latet latejen kanssa ja earlyt earlien kanssa, eri samanaikaan kuukivat keskenään :-). Oppia ikä kaikki!