Kauden eka kuukausi vierähtänyt!

Kevät on täynnä pientä puuhaa pihalla. Vaikka teenkin tätä hommaa jo nyt viidettä vuotta, niin kyllä tuolla saisi kulumaan aikansa, jollei muuten niin vaikka kasvun ihmettä odotellen. Ihan aluksi aina tuntuu, ettei mikään kasva ja sitten saakin jo olla nyppimässä rikkaruohoja ja iänikuisia voikukkia!

Pitää ihan kaivella näitä lappusia ja lippusia muistaakseni, mitä kaikkea on jo tehnyt. Tietysti kaikki peruskevättyöt: siistinyt paikat, kerännyt roskat, kevät lannoitukset.

Esikasvatusosastolla olen jo saanut ulos istutettua pensaskrassin (ne näyttävät kyllä erehdyttävästi vielä köynnöstäviltä, eli pitkiä juttuja), osan liljoista laitoin jo penkkiin ja kunhan joudan, istutan esikasvatetut dahliat paikoilleen.

Kesäkukat olen pitkälti laittanut, peruspetuniaa suoraan amppeleihin, muutaman orvokin, pelagoniaa, vihreitä havukasveja, murattia. Siis perinteistä varmaa linjaa. Loppuruukkuosaston aion laittaa noita dahlioita. Liljojakin olisi vielä istuttaa. Eli ei tarvi hankkia mitään ihmeitä kesäkukiksi.

Dahlialajit: Garden wonder, stars lady

Liljat: fire king (oranssi, pilkullinen), monalisa (valkoinen vaalean punainen), reinesse (valkoinen)

Yrttilaatikot kylvin: tänään tsekkasin ja jo ensimmäiset siement ovat itäneet, eli noin viikko -10 pv näyttäisi olevan itämisaika. Lajeja meni ainakin:

- rucolaa

- lehtimangoldia

- baby pinaattia

- useamman erilaista salaattia ja salaattisekoitusta

- vuonankaalia

- kevätsipulia

. jokohan tuossa olisi jo rimpsu

- lisäksi hengissä ovat sitruunamelissa ja basilika, ehkä ne pitäisi vielä yrittää koulia pikkutaimiruukkuihin?

Jotain uusistutustakin olen (tietty) tehnyt, eihän sitä malta:

- kukkapenkkiin meni perinteinen pensashanhikki Goldefinger, eli se keltainen versio

- heitin kultasateen huitsin kuuseen (jo toinen versio ekan jälkeen) eli ei tunnu talvetivan meillä, paikalloe istutin ruusuherukan, eli joku koristeversio, jossa punaiset kukat (tai ainakin nyt nuppuja), King Edward VII lajike

- pari uutta (lisätainta) jaloangervoa (Fana- -lajike, peruspaloauton punainen)

- pari jaloratarinkannusta, vaaleanpunainen, Astolat -lajike

- villiviini (yhden kadonneen kärhön paikalle), Engelmannii

- köynnöshortensia, puuruukkuun, ei talvelhdi tässä, mutta oli sen verran edullinen, että pärjäisi edes kesän

- säleikkövilliviinin, jälleen yhden kärhön tilalle

Mun viime vuotisista kärhöjutuista yksi näyttää jatkavan eli alppikärhö, se oikein pukkaa uusiakin lähtöjä. Pari muuta ei ole ollenkaan talvehtineet tai sitten olen nekin osannut nykkiä rikkoina pois...

Otin viime viikolla oikein kuviakin, mutta tulppaanit ovat jo niin kasvaneet eli nämä kuvat eivät ollenkaan kuvasta tämän hetkistä tilannetta, mutta laitoin ne kuitenkin tähän ja teen vaikka toisen postauksen uusien kuvien kera.

2011 Avaus, kevät tulee aina :-)

KEVÄT saapui tänne Tuusulan perukoillekin! On sitä taas jo odoteltu. Kuten monena aiempanakin vuonna pääsin eka kerran haravoimaan 10.04. eli viikko sitten. Tosin tänä vuonna haravoitava alue oli tuolloin kovin niukka :-) Tänään korjasin tilannetta, koska erityislämmin viikonloppu ja ok viikko ovat sulattaneet melkein kaiken lumen täällä ja yhtä kukkapenkkiä lukuunottamatta olen saanut kaikki haravoitua ja katsastettua läpi.

Viime vuoden puolella Insinööri oli kommentoinut ja ihmetellyt miksi hänellä ei tulppaanit ja krookukset kasva. Mietti, josko maan happamuudella jne olisi vaikutusta. Mä edelleen uskon luonneteoriaani. Vaikka olen samaa koulukuntaa, niin puutarhapuolella mennään fiiliksellä. Se mikä kullakin menestyy puutarhassa heijastaa omaa luonnetta. En tosin ole perehtynyt (vielä...) kukkien symboliikkaan, vaikka joskus tulkitsinkin puutarhamielessä jossain kirjoituksessani.

Niinpä tänäkin vuonna minulla nousee taas runsaasti (siis "sikana") tulppaaneja, tosin istutin niitä syksyllä pariin uuteenkin paikkaan ja krookuksiakin on tulossa. Edellisen vuoden helmililjojakin nousee, vaikka viime vuonna niistä en nähnyt häivääkään, tai ehkä yhden kappaleen. Mutta narsisseja en edes yrittänyt laittaa.

Tein etukäteen (rikottavan) päätöksen, että en tänä vuonna vaivaudu esikasvattamaan, koska viime vuonna niistä tuli vaivaiset muutaman ruusupapu, basilikat eivät suostuneet kasvamaan kahden sirkkalehden vaiheesta mihinkään (ja kaupan taimet paleltuivat alta aikayksikön) jnejne.

Mutta jälleen on autotallissa ja yhdellä hyvällä valoisalla ikkunalla rivi turveruukkuja:

Dahliat: Garden wonder, punainen lummedahlia, peruspallero

Star lady, kaktusdahlia, sellainen "piikikäs" vaaleanpunainen

Liljoja: Mona Lisa, nätti vaaleanpunainen ja valkoinen

Tänään laitoin tiikerililjoja, oranssi

Sekä Reinesse, valkoinen

Sitten yrttiosastoa:

- kiinalaista ruohosipulia, purkkiin kasvatettavaksi

- basilikaa (hahahaha, yrittänyttä ei laiteta)

- sitruunamelissaa

- paksoita

Kukkia:

- pensaskrassia (siis oikeasti näiden pitäisi olla Hardy annual, eli yksivuotinen, pensas)

- valkoista ruusupapua, vanhaa varastoa

Onpahan jotakin mitä seurata ennen kuin se oikea kesä tulee.

Tämän vuoden teemana on NIUKKUUS ihan työmarkkinapoliitisista syistä eli tämän vuoden puutarhaan ei ole varaa sijoittaa kauheita määriä rahaa. Budjetoin nyt henkisesti 300-500 euroa koko kaudelle, sillä pitäisi pärjätä. Tosin olen jo käyttänyt 150 euroa, kaikki lannoitteet, turveruukut, sipulit ja siemenet. Mutta aion kyllä pysyä budjetissa!

Puutarhani on ollut minun hoidossa jo 4 vuotta, nyt alkaa viides kasvukausi, joten uskon tämän kesän olevan hoitovuosi ja voin ehkä enemmän nauttia (ilman raatamista). Viime vuonnahan jaoin esim. päivänliljoja ja kuutamoliljoja, joten uusia penkkejä on paljon.

Tänä vuonna ajattelin panostaa taas noihin yrtteihin ja pikkusalaatteihin. Niiden siemeniä tilasin jo Korpikankaalta. Viime vuonna harjoittelin ja aion nyt jatkaa hiukan uusillakin lajeilla.

Kevätmatka suuntautui Budapestiin, jossa oli jo kukassa tällainen keltainen pensas. Oksat olivat lehdettämiä. Tunnistaisikohan kukaan (voisin laittaa tällaisen kevättä koristamaan tännekin).

TERVETULOA vanhat ja uudet lukijat! Kevät on täällä!

Nyt vaalivalvomaan.....

Gladioluksia ja dahlioita

Olipa hyvä, kun kerrankin tajusin esikasvattaa sekä dahlioita, että gladioluksia. Jälleen kerran voin todeta, että määrältään niitä olisi voinut kasvattaa ainakin tuplasti enemmän, mutta näillä muutamilla kymmenillä saa puutarhani taas uutta ilmettä. Yllä kokonaiskuva uusimmasta penkistä, jossa punavalkoiset gladiolukset reunustavat kuutamohortensiaa, joka sekin alkaa olla kohta valkoisessa kukassa.

Nämä ovat oikein ilmeikkäitä veijareita! (Lajike Atom).

Keltaisten nauhusten seuraksi alkaa avautua kauniita violetteja gladioluksia (lajike Purple King). Ainoa huono puoli näissä on, että ne pitäisi osata tukea yksitellen tai ryhmänä siten, että se kestäisi jopa 120 cm kasvin tuulessa huojunnan.

Cite de Villen viereen tai ohelle on avautunut uuttakin kärhöä, lisani mukaan ja guuglettamalla olisi versio Blekitny Aniol. Pihlaja tuntuu olevan hyvä puu, jota vasten voi istuttaa näitä kärhöjä, se suojaa ja toisaalta ei sitten ryövää kaikkea ravinnetta tai vettä. Molemmat kärhöt voivat hyvin ja kukoistavat. Muualla onkin sitten käynyt kato, paitsi alppikärhö on tuuhea, ei kuitenkaan kukassa ja siihen viereen on noussut joku (Miss Bateman, jos on valkoinen), mutta tätä en voi vielä vahvistaa, koska se on vasta nupulla.

Ja dahliat! Ah, nämä joskus tuntuivat niin mummokasveilta, mutta alan arvostaa sitä, ettei niitä tarvitse tukea, ja ne kukoistavat melkein pyhällä hengellä (ainakin minulla). Istutin vaan nämä liian taka-alalle, mutta onneksi voin korjata tilanteen ensi vuonna. Näille kannattaisikin laittaa ihan oma penkki, koska alussa kasvat kovasti hitaasti ja sitten taas tönöttävät pystyssä pitkään. Parhaiten tulisivat esille omana satsinaan, ehkä erilaisia varioiden. Tää oli joku Ingrid Dream niminen lajike. Kukan koko on lähes 20 cm halkaisijaltaan :-)

Evelinet puolestaan kukkivat ruukussa. Oikein kaunis valkoinen ja keskiosa violetti. edellistä hiukan pienempi versio, kukka noin 10 cm.

Huomasinkin lajikenimiä hakiessa, että pitää ruvetaa zuumaamaan syyssipulien kataloogeja, jospa tällä kertaa osaisin istuttaa latet latejen kanssa ja earlyt earlien kanssa, eri samanaikaan kuukivat keskenään :-). Oppia ikä kaikki!

Tuokiokuvia puutarhasta

Tein sitten sitä pestoa takapihan antimista, lähinnä rucolasta. Periaatehan pestolle on helppo eli jotain vihreää (basilikaa, persiljaa, rucolaa) muussataan kaiken muun kanssa esimerkiksi tehosekoittimella. Ne muut ovat öljy, parmesaaniraaste, valkosipulin kynsi, pinjan siemeniä paahdettuna, suolaa, pippuria ja mun yhdessä ohjeessa oli kaprista. No, ei täällä peräkylässä ole mitään pinjansiemenistä kuultukaan, joten toisen pesto-ohjeen mantelit saivat kelvata, enkä vaivautunut ostamaan kapriksia koko purkkia yhden vaivaisen peston takia, joten menin hiukan au naturel tässä kohden. Ainessuhteet olivat hiukan mitä olivat, on tosi vaikeaa arvioida 100 g rucolaa ilman vaakaa ja öljyä laitoin sitten sen mukaan, että sain sekoitettua sen tasaiseksi.Mutta tulipa siitä hyvää! Olenkin sittemmin laitellut tätä vihermössöä vähän jokaiselle leivälle margariinin asemesta ja eilen kokeilen seitipihvin kanssa, nam....

Pitää kokeilla ensi kerralla persiljaa....

Eilen tuli TV:stä jonkun Nigel-kokin ohjelma, jossa se teki takapihan antimista ruokaa simppelisti. Se taisikin olla sen motto: Nigel's simple suppers simply tai jotain. Ohjelmassa tuli mangoldisopan ohje, joten seuraava kokeilu taitaakin kohdistua niihin.

Nyt oli aamulla paremmat valaistusolosuhteet, joten sain kunnon kuvan kärhöstä pihlajan juurelta. Parin päivän sisällä on myöskin nuo liljat avautuneet ja ne ovatkin kivan näköisiä monivärisiä pihan kaunistuksia.

Voiko joku olla tykkäämättä näistä(kin)? :-)

Mun suuri kirsikkasato: takapihan puussa on ehkä 20 kirsikkaa tulossa. Söin niistä tässä kuvaussessiossa ne 10 kypsempää. Etupihan puussa on ehkä 3 kpl kirsikoita. Alan hiukan olla sitä mieltä, että tämä on liian vaivalloinen puu, ainakin tuossa etupihalla. Keväällä saa ruiskuttaa, ettei olisi mitään talven yli munavaiheessa olevia tuholaisia ja sitten kesällä joka tapauksessa joku syö aina noita lehtiä, niin että puu on usein rivon näköinen. Aina pitäisi olla jonkun mäntysuopaliuoksen kanssa heilumassa, Ja mitä varten? Vaivaisten 3 kirsikan tähden? Mulla alkaa olla puupaikkapulaa, joten esitin jo miehelleni, että tuon etupihan kirsikan sai kaataa huis hiiteen, että saisin laittaa siihen koristepuun kriteerit täyttävän pihapuun. No, pitää miettiä...

Ruusujen aika alkaa olla parhaimmillaan. Nukkeruusuni on moninkertaistanut kukinnan tällä viikolla.

Muutama Paloma on vielä hengissä, nämä ryhmäruusut ovat kyllä hankalia. Sama se vaikka kuinka yrittää istuttaa oikeaan korkeuteen, niin ei ole takeita, että jaksavat yli talven. Ehkä se onkin ruusujen salaisuus? Oppia onnistumaan vuosi vuodelta?

Pensasruusut ovat ehkä se aloittelijan laji. Etupihan Louise Odier, uusia nuppuja.

Tontilla keltamaksaruohot kasvavat luonnostaan, mutta näitä muita lajeja kuten lusikkamaksaruohoa ja syysmaksaruohoa saisi runsastua aikalailla. Näissäkin on nyt hienot ja värikkäät kukinnat. Huomaan, että mua miellyttää selkeästi tuollaiset kylmähköt sävyt eli kaikissa on hiukan sinistä ja kylmää, pinkki ei ole hempeää vaan fuksiaan vivahtavaan jne. Alkukesähän meni aikalailla sinisissä ja violeteissa, nyt nousevat punaisetkin ovat fuksiaa tai muuten sinertävää vaaleanpunaista.

Kesäkukkiani: Rautayrtti on yksi kiitollinen purkkikukka, vaikka aina alussa se on aika vaatimattoman näköinen. Pelakuut ovat iki-ihania kaikkine lehtimuotoineen ja väreineen.

Mun omakasvatus keijunmekot menivät roskiin, en saanut niitä koskaan sirkkalehtivaihetta pitemmälle. Olisi ehkä tarvinnut kosteammat kasvihuoneolosuhteet. Tätä ei aina oikein ole saatavissa kaupoissa, mutta yhden taimen ostin terassilaatikkoon, ja sekin alkaa olla jo hiukan kasvussa, tosi huonosti tänä vuonna runsastunut.

Mutta näin se on, joka vuosi ei ole samanlainen!

Tänään onkin siedettävämpää + 33 (haha, aamulla oli ok), melkein harkitsin auringonottoa, mutta taidankin suunnata puutarhalle. Josko löytäisin jotain jolla korvata kuollut kultasade...?

Rapsutusterapiaa

Parina iltana standardirutiini koiran ulkoilutus on saanut lisää ulkona olemista eli olen jo harava ojossa häärinyt lumen vapauttamalla maa-alueella. Naapurit jo nauravat, kun pipo huurussa kyykin kurkkimassa mitä maasta nousee ja hellästi rapsuttelen penkkiä ja siistin ympäristöä. Varsinkin kun se parhaiten sulanut penkki on oikein tien vieressä ja seison siellä kuin mikäkin kukkulan kunigas (siis, käytännössä kuningatar). Heitinpä jo ekan satsin kevät lannoitettakin ryytimään mun penkkiä.

Niitä iloja: kussakin tulppaanipenkissä on runsaasti elämää. Edellisvuotiset darwinitkin tuntuisi olevan nousussa, joten odotan innolla, josko penkissä sitten olisi punaisia, keltaisia ja puna-keltaisia darvineja. On vaan kohtalonivaa, että kaikki minulle uudet (syysmukula)lajikkeet ovat vielä tasainen 50 senttisen hangen alla eli en tiedä mitä sieltä tulee.

Mies hääri eilen ihan innolla uuden lapionsa kanssa ja levitti apinan raivolla lunta. Eli tällä hetkellä sitten puolet tontista on jälleen lumen peitossa, hankisyvyys 50 cm, kun aiemmin oli jo paljasta ja osittain hankin lähes metrissä. Hyvä näin...

Lisäksi heilutin saksia: rusokirsikka taitaa olla förbii, sillä se on niin syöty tikku, että jos se tästä tokenee, niin ihme. Talvi vienyt muistin, mutta käsittämätöntä on se, että rusakoille on kelvannut sellainenkin pensas, jossa on 2 cm piikkejä joka oksassa? Leikkasin senkin alas, samoin kuin kaikki (noin 5 ) ruusuani.

Iltalehdestä tutun kyläkauppiaan puodista tarttui mukaan oheiset mukulat pääsiäisenä (pihakauppa ei ollut vielä auki) ja ne pääsivät multiin viikonloppuna. Pioni jo kovasti oli kevään kourissa ja terhakka taimenalku tojotti istutusta odottaen. Muuten autotallin ruukuissa on hiljaista, muutama orastus ainoastaan. Mutta kesään on aikaa.

Mä olen kohta ku(u)sessa mun eka satsin siemeniä kanssa. Kaikki vihannesjutut ovat hienosti itäneet. Eilen kesäkurpitsat tulivat jo melkein katosta läpi (siis taimikasvatussysteemin), joten oli pakko purkittaa ne omaan hoteisiin, että homma toimii. Istutin uuteen tilaan elämänlankaa. Saa nähdä onko kissa vetänyt herkut suuhunsa tänään?

Kuva on vaan tiiseri, mutta näitä olisi nousemassa ainakin mun takapihan penkissä. Pääsin eilen nimittäin rapsuttamaan ekaa kukkapenkkiä ja olihan se autuutta :-). Pipo päässä ja fleecet yms. takin alla leikkasin ruusut ja revin/leikkasin viimevuotiset perennajätökset pois, vaikka yksi kulma oli vielä lumen alla. Viime syksyllä istuttamani apeldoorn red darwinit (siis kuvassa) ovat jo kovasti nostamassa naamaan eli ainakin jotain elämää on tiedossa. Mielenkiintoista olisi ollut nähdä, josko ne sisartulppaanit eli keltaiset darwinit edelliseltä vuodelta ovat kasvussa, mutta ne olivat vielä sen lumen alla.

Olin sitten oikeassa eka haravoinnin suhteen, eli 06.04.2010 kirjataan pihan haravoimisen korkkamispäiväksi. Pitää muutenkin kirjata muistiin, että meillä selkeästi sulaa ekaksi se takapiha (korkeinta/koholla) ja erityisesti puiden juurilta. Luin jostain vinkin, että pikkumukulakasvit viihtyisivät jopa huonossa "metsä"maassakin ja niillä voisi laittaa kevään sulostusta pihalleen, kun vaan valitsee oikeita lajeja. Tässä taas puuhapiste syksylle :-), olen luullut että sipulit vaatisivat hyvääkin multaa...

Sen varsinaisen haravoimisen ennustin alkavan 100 päivää ekasta tämän vuoden blogikirjoituksesta ja tarkistuslaskelman mukaan se olisi 20.04.2010 eli aika lailla tässä saa odotella. Etupihan kinokset ovat vajaassa metrissä, 80-90 senttiä. Toki alkaa jo olla jonkinlaisia matalampia osia kasvustojen luona, mutta en pääse esim. leikkaamaan lumenkatko-oksia (uusi termi?).

Rusakot pannaan! Viime vuonna istuttamani pikkupensaat ja rusokirsikka taitavat olla aikalailla mennyttä kalua. Pensaat voinen leikata alas ja toivoa parempaa. Sinänsä rahallisesti ei ole suuri vahinko, mutta henkisesti kyllä. Aion sietää niitä sen verran, että näen lähtevätkö ollenkaan kasvuun. Mutta muuten toistaiseksi olisin optimistinen, että aika hyvin on talvi kuitenkin kohdellut, paksu lumipeite suojannut. Kultatuijakin on jo suoristanut itseään, vaikka oli ihan litussa.

Optimistisesti kurvasin puutarhamyymälän kautta töihin: kevätlannoitetta, uusia turveruukkuja... Kohta olisi ekat koulutushommat käsissä, ns. hyötypuolen siemenet itäneet (basilika, kesäkurpitsa, paksoi). Voi tulla käsiin nämä, sen verran honteloita ovat ja itivät kovin nopeasti. Latvoin myös karjalanneidot, koska oletan niiden runsastuvan siitä. Autotallissa mukuloissa hiukan elämää, mutta näistä odotan vasta parin viikon sisään jotain, ovathan ne sen verran viileässä ja sellaisia kuivakan näköisiä, että pitää ekaksi hoksata olevansa mullassa.

Tarttis kyllä sen mummon tai äidin, joka neuvoisi, mutta omani ovat jo poissa. Pitäisikö liittyä johonkin marttoihin? Ei nää lukemalla selviä, vaan pitää tehdä ihan itse. Tai sitten voisi olla joku AG-ryhmä (anonymous gardeners...), vertaistuellahan nää hoituu.

Optimistisesti esikasvattamaan

Virallinen hankimittaus pihalla eilen osoitti, että etupihan keskihankikorkeus huitelee 120 sentissä. Puiden kohdilla paksuus on pienempi ja koivun kohdalla pilkistää mun sammalnallen otsa. Takapihalla yhden kuusen juurella pilkistää maa, mutta hankea on lähes puoleen reiteen. Kuitenkin vajentuma kohdittain on lähes metrin, sillä kukkapenkin viereinen Maija-patsas jo jököttää paljaana auringossa (jos sellainen näkyy) ja se oli reilusti lumen peitossa joku aika takaperin. Sade tietysti tiivistyttää hänget, joten tervetuloa sade.

Nevertheless, viikonlopun tulkitsin sitten jo huhtikuuksi ja istutin suurimman osan dahlioista ja gladioluksista turveruukkuihin tai ruukkuihin. Vetäisin maitopurkkietiketteihin nimet ja merkit että tunnistaisin ainakin edes lajin/värin jatkoistutuksia varten. Eli esikasvatuspäiväkirjassa:

* 7/3 karjalanneidot

* 28/3 dahliat ja gladiolukset:

- Glad. Purple King , loppukoko 120

- Glad. Primulinus Atom, punainen

- Sekoitukset mignondahliaa ruukuissa

- eilen 30/3 isot dahliat erikseen turveruukkuihin, Collarette Queen, punainen, keltainen ja Evelinen, valkoinen, violetti keskiö

Ja sitten se haaste, miten ihmeen päin noi dahliat pitää istuttaa, onko ne pullerot juuria vai jotain, mielenkiinnolla odotan mitä tuleman pitää? keskikohta ylöspäin? alaspäin?

Eilen tartuin siemenosastoon eli 30/3 purkitin:

- muutaman basilikan siemenen, loput ajattelin suorakylvää riviin (tuleviin yrttineliöihin/laatikoihin)

- paksoita, nämä saan varmaan harventaa/koulia

- muutaman kesäkurpitsan siemenen, nämä alkukasvatus taimina harson alla, aina kukintaan asti

- minitomaatti Tiny Tim, pitäisi olla ruukkutomaatteja, näitä joutuu sitten sutiin pölytyksen varmistamiseksi

- keijunmekkoa, tää on ollut mun suosikki amppelissa pari kesää, mutta eka kertaa koetan siemenestä asti

- kelloköynnöstä

- tuikkasin pari ruusunsiementä (kasvaako nää edes siemenistä?)

Eli yhteensä puolitoista pikkutaimitarhaa.

Seuraavan satsin aion laittaa noin parin viikon päästä. Sitä ennen jänskään näiden kanssa. Mieskin oli ihan hiljaa....

Kukkia ja mehiläisiä odotellessa!

Terveisiä vaan Lissabonista! Edes jossakin on jo selkeästi kevään tuloa havaittavissa ja aurinkoa oli koko viikon lämpötilan ollessa 17-19 astetta eli sellainen kevyt Suomen kesä.

Posti olikin tuonut sillä aikaa (yllätyksekseni) Korpikangas -siemenen tilaukseni, jota puutarhatuskissani klikkailin joku aika sitten. Yllätys tuli siitä, että jotenkin jäin käsitykseen, että ne toimittaisi kaiken vasta toukokuussa, mutta alla oleva keskikokoinen loota sitten ilmaantuikin ihanan sisältönsä kanssa paikalliseen postiin (dahliat, vuokot, gladiolukset).



Tää sitten tulee vaatimaan jo kohta toimeen tarttumista, sillä minulla alkaa tämä työhuone/buduaari/sotkuläjä täyttyä paitsi kaikista askarteluvälineistä ja tarveikkeista, niin kaikesta puutarhajutusta tyyliin siemeniä, juurakoita jne, vaatekaapissa on hätävarasetti turveruukkuja yms.

Mutta nyt sitten se kysymys: missähän järjestyksessä näitä pitäisi ruveta esikasvatteleen? Etenkin kun ulkona on edelleen puolentoista metrin hanget ja radio kertoi sulamisvauhdin olevan tätä nykyä 5 cm/ vrk??? Mihin tässä uskoa? Mies pilaillessaan uudelleen kirjoitti jääkaapin tarrablokkiin, että 60 pv haravointiin, kun mun arvioi oli ollut 30 pv. Tällä se olisi ollut eka viikko huhtikuussa. Mutta ei tällä menolla pääse pihalle kuin vasta kesäkuussa? Täh? Apua? Eikö kukaan muu koe samaa tuskaa, vai onko tämä mun oma ihmetys?

Sitten siitä esikasvatuksesta: tein jopa jotain merkintojä kalenteriinkin aiheesta ja nyt alkaisi olla käsillä ekat jutut, taisi olla sipulit, mutta koskeeko se myös noita ruohovartisia juttuja vai vaan maanalaisia. Basilikaa laittaisin vasta aika myöhään. Kaikki paputyyppiset kukat (köynnökset) tahtovat venyä hirveästi jos ne laittaa liian aikaisin. Voi tiedottomuutta? Sitten mietin voiko laittaa alkuun kasvatuksen viileässä autotallissa (n. 13 astetta), olisiko siinä itua? Jos eivät idä niin nostelee sitten sisälle.

Ai mikäkö on ongelma? No, näen, että jos kasaan tänne asumukseen kaikki esikasvatettavat, niin parempi/se toinen puolisko saa slaagin, sillä näitä on nyt siunaantunut ihan kotitarpeiksi :-) (omakasvatuksensa piti olla tämän vuoden teemani ja kokeiluni kohde, hehe).

Jokamiehen helppoja ohjeita ja vinkkejä ottaisin vastaan, mulla on siis varastoissa kesäkukkasiemeniä (ihan perusjuttuja, lähinnä köynnäkset ovat esikasvatettavia keijunmekko, ruusupavut, sitten tuli Viherpihan tilaajalahjana kehäkukkaa), yrttejä (lähinnä basilika, ja joku kiinansipuli esikasvatettava). Joko pitäisi kovasti laittaa, vaiko malttaa mieli viikko-pari??



Joo, ja kevät kurkkii ekasta laatikosta, eli pari viikkoa sitten laittamani karjalanneidot miettivät syntyjä syviä, 6:sta viisi on jo elonmerkeissä :-) ja hienosti leikkelin maitopurkista näille nimikyltit, koska se kestää kosteutta, että saan samat värit samaan purkkiin.