Tämän illan projekti on tässä. Eli olin jo aiemmin istuttanut viikolla mökiltä tuodun palan jalosyreeniä ja ajattelin laittaa siihen ympärille jotain pensashommaa ryhmäksi. Mulla oli lisäksi ojanpohjalta pelastetut kotkansiivet (niitä paljastui olevan jopa 5 kpl, alunperin siskolta yksi ja nämä siis myös mökiltä huonosta kasvupaikasta vähässä mullassa kituneet Tuusulaan paratiisiin pelastetut :-) ).

No menin sitten aamulla jo perinteiseksi muodostuneen aamurutiinin perusteella Backakseen (aukeaa klo 7... oikeaa asiakaspalvelua puutarhahullulle) ja ostin setin multaa ja kappas, mukaan tarttui pari mansikkaa ja pari hurmehappomarjaa. Mulla on joku ihme himo noihin punalehtisiin, mutta edellinen suosikkini se japanin verivaahtera ei kestänyt kahta vuotta täällä rusakkojen raiskauksessa, ne söi se ihan kokonaan (sen jälkeen olenkin ruvennut suojaamaan kaikki pensaat/puut, joita istutan, siis paitsi ne krookukset, jotka tuli syötyä, mutta ensi vuonna laitan samperi sähköaidan siihen, hehe).

Kuvassa siis penkin alku. Reunassa esimerkiksi muutama kivi, joita jäi jäljelle toisesta projektista. Mä olin taas ihan tyytyväinen. Projekti oli hikinen, ilma oli 19 astetta varjossa, mikä tuntui ihan helteeltä aiempien toppatakkisäiden jälkeen.

Istutettuna on siis:

- 2 kpl hurmehappomarjaa ( berberis x ottawensis "suberba")

- 4 kpl kotkansiipiä (viidennen laitoin aiempaan penkkiin

- se jalosyreeni

Multa tietty loppu jo kesken, mutta tähän tulee tilaa taas jollekin kivalle pienelle perennalle.

Näin siis pala palalta valloitan tuota takapihan puista vapaata aluetta. Isäntä hiukan katsoo kieroon, kun pitäisi rakentaa puuvaja ja kuulemma ei saa laittaa ympäristöä valmiiksi, kun se kuitenkin tuhraantuu.

Tässä on "maisemaa" eli naapuriin päin. Tästä näkee hyvin takapihan keskeneräisyyden. Ei valmistu tälle kesälle, eikä ole tarvekkaan. En aio laittaa lisää nurmea, vaan tehdä joitain kivoja ryhmiä pala palalta. Visiona on kanssa käyttää japanilashekisesti kiviä, mutta haudotaan hiukan aihetta.

Tässä näkyy se vajan paikka, joka valmisteltiin viime syksynä. Positiivista on, että malli on nyt löytynyt ja sellainen, että isännän puuklapit sopii, joten ehkä tämäkin projekti etenee piakkoin.

Mulla on hienot visiot yrttitarhasta sen viereen tuohon oikealle, mutta joutunen odottamaan sen kanssa ensi vuoteen.

Ja tässä tämä kaunokainen, eli hurmehappomarja. Minusta nuo säännöllisen muotoiset punaiset pikulehdet ovat kerta kaikkiaan adorable!

Hyvää viikonloppua lukijoilleni!