Murha puutarhassa

Ruumis makasi kasvot alaspäin puutarhassa. Mitä mitä mitä? Ei hätää... Olen talven yli kuunnellut paljon äänikirjoja ja tämän viikonlopun aiheena on ollut Leena Lehtolaisen Harmin paikka eli Maria Kallio pääosissaan samalla kun olen rakennellut uuttaa istutusaluetta. Yhteensä 10 - 12 tuntia olen tehnyt fyysistä työtä penkin eteen, kaivanut poterot pensaille ja puulle, sekä katkonut eteentulevia juuria koloista.

Kuten tavallista projekti eli matkallaan. Alunperin ajatus oli istuttaa "muutama kääpiövuorimänty ja sitten joku pikkuinen puu ja siihen muutama maksaruoho". Perjantai-illan aherruksen perusteella sain tehdyksi pohjat siten, että sain istutetuksi nuo. Puuksi valikoitui puutarhakaupassa Riippakultasade vartettuna 120 cm varteen. Eli keltaista kukintoa pitäisi olla tiedossa joskus (lapussa V eli siis toukokuu?).

Perjantai-illan sitten fiilistelin löylyjen välissä ja ihastelin tuota nakua runkoa ja niitä minikokoisia vuorimäntyjä (taimikoko noin 15 cm :-) ). Siinä huomasin, että ryhmä tarvii taustaksi jotain pensaita (= lisää työtä ja lisää ostoksia).

Lauantai menikin sitten vieraisilla, kun ilmojen herra armahti puutarhurin herättämällä tämän kaameeseen kohinaan. Sadetta tulikin 15 mm ja oli hyvä syy askarrella sisällä ja siivota kaappeja (miten ne aina menevätkin niin täyteen ja selaisin?) ja siis käydä kylässä. Illalla uusi fiilistely ja ihastelu, sadekin oli lakannut.

Toista iltaa en jaksanut valvoa niin myöhään, niinpä sunnuntaiaamu alkoi jo 8 pintaan ja ulos piti mennä heti, kun kynnelle kykenin. Kello 10 mennessä olin jo kaivanut 5 uutta poteroa uusille pensaille, joita siis piti lähteä ostamaan samoin kuin äitienpäiväkukkaa anopille ja tarjouskivikkokasveja.

Inventaario tämän penkin osalta on:

- keskuspuu siis Riipakultasade "Pendulum" lajike, keltainen, V, 120 cm

- kääpiövuorimäntyjä 3 kpl

- pensashanhikki, Abbotswood, valkoinen, 0.8 m, 8-9, 2 kpl

- syyshortensia "Limelight" eli erikoinen väri, kukat vihertävän valkoisia, 8-9, korkeus jopa 2-3 m, 2 kpl

- tarhakotakuusama "Bristol Ruby" 1-1,5 m, purppuranpunainen, ei ole kukintatietoa, milloin eli joutuu tämän odottamaan

-sitten istutin ainakin 15 kpl taimia, joita toin mökiltä, eli rentoakankaalta

- keltamaksaruohon, jonka kaivon penkin alta pois ennen pohjanrapsutusta

- uutena ostin erikoisen värisen mehitähden (sempervivum) ja sedum spathulifolium (lusikkamaksaruoho) ja jonkun rikon saxifraga "Peter Pan Pink", ei tarkempaa selvitystä mikä rikko

Mehitähti kuvassa yllä.

Lusikkamaksaruoho

- istutin myös pari maksaruohoa, joiden nimi oli ruotsiksi "Kärleksört" eli tottakai Rakkausyrtti lähtee mukaan, tämä on itseasiassa isomaksaruoho, en tiedä suomeksi nimikettä, 50 cm, Sedum "herbstfreude"/Autumn Joy, josta guuglaamalla löysin, että on yksi tavallisimpia ja helpoimpia puutarhurin onneksi

- sitten jäi vielä vaikka kuinka paljon tilaa, joten kävin ryöstöretkellä omassa penkissäni, siirsin niitä akijeijoja tähän 5 -6 kpl. Olin kirjannut viime vuoden tilastoihin, että on tarve siirtää niitä pois, kun ne jäävät ihan myös varjoon hentoina. Hauska juttu oli, että kuitenkin ne oli onnistunut siementämään itseään niin, että niitä todella löytyi useampi kappale ja vielä jäi pari. Alunperin olen ostanut ehkä kaksi kappaletta. En ole kertaakaan nähnyt yhtään akeileijan kukkaa itselläni, kun ne ovat jääneet isompien peittoon. Nyt on tilaa, eli mielenkiintoista nähdä, mitä tulee.

Sitten ekoja purkkikukkia. Istutin orvokkeja omatekopajuamppeliin, joka on jo nähnyt parhaimmat päivänsä ja siihen kuitupellavan siemeniä ympärille.

Sain vihdoin lakattua (viime yönä kello 12) tuon pikkutalon, joten se pääsi koristeeksi pihamajan ikkunalle yhdessä enkelin/keijun kanssa.

Liljatkin ovat vielä hengissä. En ole onnistunut vielä palelluttamaan niitä tai käräyttämään auringossa.

Vielä yöllä katselin Puutarhaunelmia ja kyllä siinä kasvitieteellisen puutarhan asiantuntijapuutarhuri kertoi, että ei ole mitään kasvia mitä jänikset, rusakot tai myyrät eivät slisi. Kaikki kuulemma kelpaa, jos on nälkä. Krookuksia ei kuulemma kannata edes yrittää, jollei laita kunnon aitaa siihen ympärille (siis esim. jotain kanaverkkoa), ne menevät parempiin suihin melkein heti kun pistävät esiin maasta. Eli syksyllä on oltava tämän suhteen ahkerampi, en anna periksi, tulihan niitä muutama edes näytiksi.

Tulppaanit avasivat ekat kukat tänään auringossa. En saanut kuvaa, koska ekat olivat sellaisia, että ne aukee auringossa ja sulkeutuvat illaksi. Eli jälleen uusi piirre, en tiennyt tästä ollenkaan. Oikein kaunis punainen (sen minkä ehdin mullan kuskauksen ohessa käydä vilkaisemassa.)

Onneksi pääsee taas töihin lepäämään (ruumiillisesti :-) ).