sunnuntai 24. toukokuuta 2009

Uusin penkki


Viikonloppuna saimme parhaimman korvasienisadon kuin koskaan. Eka reissulla lähes vasullisen ja toisella reissulla vielä puolikkaan. Kerrankin onnistuimme tyypittämään paikan ja osumaan paikalle oikeaan aikaan !



Viime viikolla siistin pihan nurmikolla olevan reiän rakentamalla siihen uuden penkin. Laitoin siihen mm. kuvassa olevaan salkoruusua.

Ja sitten tämmöisen magic carpet merkkisen pensaan, oikealta nimeltään spiraea japonica, magic carpet angervo, pieni 0,5-0,8 m lehden värien pitäisi vaihdella kasvulauden mukaan, nyt semmoinen keltaisen jirjava.



Kokeilin reunaan tuota puolipölkyn muotoista reunanauhaa, saa nähdä pysyykö edes kuosissa. Pitää vielä siistiä ulkopuolta, ja laittaa vaikka kiveä.
Kirjaan kasvit tähän, koska ne unohtuu kovin nopeasti:
- mökiltä toin 3 kpl jaloritarinkannusta, sininen (ja muistaakseni mys valkoista)
- rusokirsikka
- 4 kpl pikkutöyhtöangervoa, valkoista
- 2 kpl loistopeurankelloa, violettia
- tarhapäivänliljoja, 3 kpl, kermanvalkoisia
koko on 2 x 1.5 metriä.
Muuten aika mennyt siivillä, voikukkasavottaa riittää ja rikkaruohotkin alkavat jo kukoistaa. Mun ruusut ei sitten kuolleetkaan, vain yhden istutin uusiksi, kun ei näytä mitään elämään. Muut hiukan jo nostavat päätään.
Tulppaanit rehotavat oikeasti hienosti, olen tosi onnellinen!


tiistai 19. toukokuuta 2009

keskiyön aikaan



Toiveikkaasti vaahterassakin alkaa jo silmut tulla, vaikka on koko ajan koleaa ja kylmää.




Taidan kohta vaihtaa tämän blogin nimen. Olen nimittäin tehnyt ihan eläimen lailla puutarhatöitä. Tosin tänään sain kytätä sadetutkasta milloin se sade loppuisi, ei Foreca eikä Ilmatieteenlaitos sanneet ennustaa että sataisi, mutta sitä tuli. Onneksi se hiipui ja niinpä vietin 4 tuntia pimeän tuloon asti kaivamalla nurmikossa olevaa länttiä uudeksi penkiksi. Mutta siitä kirjoitan myöhemmin, en ehtinyt kuvata siitä mitään, kun piti viedä uskollinen apulainen iltalenkillekin.

Tässä on ollut niin kylmää ja koleaa, että olen miettinyt pitäisikö ruveta bisnekseen: voisin myydän puutarhureille toppa-asusteita. Minua ei ole pitänyt mikään pois puutarhasta. Tämä alkaa olla aika mania. Näpit olen pitänyt irti kesäkukista. Pelkään, että ne paleltuisivat. Eilenkin aamulla oli -1 astetta, brrr!

Mutta sitten kuvia, ainakin päivitän tähän tulppaanisatoa. Sitä nimittäin on, kerrankin. olen ihan onnesta soikeana.
Valkoisia pieniä tulppaaneja:



Nämä ovat ihania, ne aukeavat kauniilla säällä ja sulkeutuvat sitten taas illaksi. Tosi romanttisia!



Kuvassa alla on tuo yksi väri joka on itseasiassa kaksivärinen, en ole vielä nähnyt sitä auki mutta valkoinen ja reunoilta heleän liila.





Keltaiset sotilaat rivissä!

Olen tänä vuonna eka kerran ymmärtänyt tätä kerroksellisuutta. Etupihan penkin tulppaanit varjostavat hiukan muiden kukkien alkua ja niillä on aikaa herätä talvihorroksesta. Suunta on nimittäin ihan etelä ja aurinko välillä taimenaluille armoton. Nyt näyttäisi jopa pionit selviävän. Toivossa ainakin elän!
Sitten siivosin puun juuren. Tässä kasvoi sitä inhottavaa rönsyilevää rikkaruohoa, joka levittäytyy kukkapenkkiin. Kokeilen uutta keinoa: eli raivasin sen kasvin pois, vedin hiukan jotain rikkamyrkkyä (ei pitäisi sotkea puuta), laitoin sanomalehteä kerroksen siihen alle, multaa ja sitten tuota kevätvuohenjuurta, joka on vahvakasvuinen. Katsotaan miten tämä Keski-Uudenmaan kierrätysprojekti onnistuu. Ainakin se on nyt siistimpi.


Kanttasin sen tässä viime viikolla tehdyn penkin. Nuo ontelokivet oli tosi löytö: Bauhaus 15 egee ja 5 kiveä. Näihin voi laittaa vaikka yrtejä, jollen saa laitettua yrttipenkkiä muuten. Tai tietysti kesäkukkia :-) :-)

Eilinen ilta meni terassin pystytyksessä, kesäkalusteiden esilleotossa ja siivouksessa. Öljysin terassin puuosat. Sitten koristeluprojektia ja uutena nuo verhoviritykset.

Illan pimetessä hiukan kaljaa terassilla kynttilänvalossa, sen oli ansainnut.

Tässäpä pääpiirteissään muutaman illan hommat.

sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Murha puutarhassa


Ruumis makasi kasvot alaspäin puutarhassa. Mitä mitä mitä? Ei hätää... Olen talven yli kuunnellut paljon äänikirjoja ja tämän viikonlopun aiheena on ollut Leena Lehtolaisen Harmin paikka eli Maria Kallio pääosissaan samalla kun olen rakennellut uuttaa istutusaluetta. Yhteensä 10 - 12 tuntia olen tehnyt fyysistä työtä penkin eteen, kaivanut poterot pensaille ja puulle, sekä katkonut eteentulevia juuria koloista.
Kuten tavallista projekti eli matkallaan. Alunperin ajatus oli istuttaa "muutama kääpiövuorimänty ja sitten joku pikkuinen puu ja siihen muutama maksaruoho". Perjantai-illan aherruksen perusteella sain tehdyksi pohjat siten, että sain istutetuksi nuo. Puuksi valikoitui puutarhakaupassa Riippakultasade vartettuna 120 cm varteen. Eli keltaista kukintoa pitäisi olla tiedossa joskus (lapussa V eli siis toukokuu?).
Perjantai-illan sitten fiilistelin löylyjen välissä ja ihastelin tuota nakua runkoa ja niitä minikokoisia vuorimäntyjä (taimikoko noin 15 cm :-) ). Siinä huomasin, että ryhmä tarvii taustaksi jotain pensaita (= lisää työtä ja lisää ostoksia).
Lauantai menikin sitten vieraisilla, kun ilmojen herra armahti puutarhurin herättämällä tämän kaameeseen kohinaan. Sadetta tulikin 15 mm ja oli hyvä syy askarrella sisällä ja siivota kaappeja (miten ne aina menevätkin niin täyteen ja selaisin?) ja siis käydä kylässä. Illalla uusi fiilistely ja ihastelu, sadekin oli lakannut.
Toista iltaa en jaksanut valvoa niin myöhään, niinpä sunnuntaiaamu alkoi jo 8 pintaan ja ulos piti mennä heti, kun kynnelle kykenin. Kello 10 mennessä olin jo kaivanut 5 uutta poteroa uusille pensaille, joita siis piti lähteä ostamaan samoin kuin äitienpäiväkukkaa anopille ja tarjouskivikkokasveja.
Inventaario tämän penkin osalta on:
- keskuspuu siis Riipakultasade "Pendulum" lajike, keltainen, V, 120 cm
- kääpiövuorimäntyjä 3 kpl
- pensashanhikki, Abbotswood, valkoinen, 0.8 m, 8-9, 2 kpl
- syyshortensia "Limelight" eli erikoinen väri, kukat vihertävän valkoisia, 8-9, korkeus jopa 2-3 m, 2 kpl
- tarhakotakuusama "Bristol Ruby" 1-1,5 m, purppuranpunainen, ei ole kukintatietoa, milloin eli joutuu tämän odottamaan
-sitten istutin ainakin 15 kpl taimia, joita toin mökiltä, eli rentoakankaalta
- keltamaksaruohon, jonka kaivon penkin alta pois ennen pohjanrapsutusta
- uutena ostin erikoisen värisen mehitähden (sempervivum) ja sedum spathulifolium (lusikkamaksaruoho) ja jonkun rikon saxifraga "Peter Pan Pink", ei tarkempaa selvitystä mikä rikko
Mehitähti kuvassa yllä.
Lusikkamaksaruoho
- istutin myös pari maksaruohoa, joiden nimi oli ruotsiksi "Kärleksört" eli tottakai Rakkausyrtti lähtee mukaan, tämä on itseasiassa isomaksaruoho, en tiedä suomeksi nimikettä, 50 cm, Sedum "herbstfreude"/Autumn Joy, josta guuglaamalla löysin, että on yksi tavallisimpia ja helpoimpia puutarhurin onneksi
- sitten jäi vielä vaikka kuinka paljon tilaa, joten kävin ryöstöretkellä omassa penkissäni, siirsin niitä akijeijoja tähän 5 -6 kpl. Olin kirjannut viime vuoden tilastoihin, että on tarve siirtää niitä pois, kun ne jäävät ihan myös varjoon hentoina. Hauska juttu oli, että kuitenkin ne oli onnistunut siementämään itseään niin, että niitä todella löytyi useampi kappale ja vielä jäi pari. Alunperin olen ostanut ehkä kaksi kappaletta. En ole kertaakaan nähnyt yhtään akeileijan kukkaa itselläni, kun ne ovat jääneet isompien peittoon. Nyt on tilaa, eli mielenkiintoista nähdä, mitä tulee.

Sitten ekoja purkkikukkia. Istutin orvokkeja omatekopajuamppeliin, joka on jo nähnyt parhaimmat päivänsä ja siihen kuitupellavan siemeniä ympärille.
Sain vihdoin lakattua (viime yönä kello 12) tuon pikkutalon, joten se pääsi koristeeksi pihamajan ikkunalle yhdessä enkelin/keijun kanssa.



Liljatkin ovat vielä hengissä. En ole onnistunut vielä palelluttamaan niitä tai käräyttämään auringossa.



Vielä yöllä katselin Puutarhaunelmia ja kyllä siinä kasvitieteellisen puutarhan asiantuntijapuutarhuri kertoi, että ei ole mitään kasvia mitä jänikset, rusakot tai myyrät eivät slisi. Kaikki kuulemma kelpaa, jos on nälkä. Krookuksia ei kuulemma kannata edes yrittää, jollei laita kunnon aitaa siihen ympärille (siis esim. jotain kanaverkkoa), ne menevät parempiin suihin melkein heti kun pistävät esiin maasta. Eli syksyllä on oltava tämän suhteen ahkerampi, en anna periksi, tulihan niitä muutama edes näytiksi.
Tulppaanit avasivat ekat kukat tänään auringossa. En saanut kuvaa, koska ekat olivat sellaisia, että ne aukee auringossa ja sulkeutuvat illaksi. Eli jälleen uusi piirre, en tiennyt tästä ollenkaan. Oikein kaunis punainen (sen minkä ehdin mullan kuskauksen ohessa käydä vilkaisemassa.)
Onneksi pääsee taas töihin lepäämään (ruumiillisesti :-) ).









lauantai 9. toukokuuta 2009

Puutarhuri saunoo öisin :-)



Viikolla hurahdin sitten laittamaan vielä vihon viimeisiä siemeniä multaan, vaikka aina sanon, ettei ne mulla onnistu. Liotin tuoksuhernettä, valkoista ja sinistä, sitten multaan. Eka jo itikin :-)


Jotain basilikan siemeniä piti kokeilla. Ja turveruukkujen mukana tuli siemenpaketti studentenblumen eli sanakirjan mukaan ihan perussamettiruusuja (nekin jo itäneet).

Löytyi myös keltaisia begonioita, ja ne mukulat piti kanssa tökkiä multaan.
Tässä on sitten odottamista!
Olen ihan täpinöissäni. Työn jälkeen perjantaina (nythän jo kallistui lauantaiksi), ryntäsin takapihalle. Projektini on ehkä taas ylimitoitettu. Ahersin illan aina melkein pimeään asti, ehkä 3-4 tuntia. Sain istutettua riippakultasateen ja 3 kappaletta kääpiövuorimäntyjä. Ne taimet oli kyllä niin mikroskooppisen pieniä (ne makso vaan noin 5 egee), ajattelin että jaksan odottaa kasvua. Yhden isomman hinnalla sain kaikki kolme. Tämä on mun puutarhastrategian mukaista. Ei pidä investoida liian kalliisiin taimiin, kun aina voi mokata. No, se kultasade oli senkin edestä hintainen.
Mutta tämä projekti pääsi illan aikana vasta alkuun. Piti kaivaa kolot noille taimille ja siinä oli juuria ja kaikenlaista, johon purkaa ylenmääräiset aggressiot. Mullan lappaminen siitä kahden kuution multasäkistä oli kanssa yksi juttu. Onneksi olen lähes 180cm, niin yllän siihen. Nyt tuntuu siltä kuin en tarvi jatkaa ainakaan kesäksi kuntosalikorttia. Lihaksia kolottaa, mutta huomenna pitää jatkaa.
Loppuillan pimeän tultua saunoin ja istuin ihastelemassa ja fiilistelemässä istutustani ja muutenkin. Se on oikeasti se paras hetki. Oikein piti sytyttää kynttilöitä lyhtyihin uloskin. Aalto-radioasema päälle ja perjantaiyö menee siivillä (shamppanskaa juoden :-) ).
Löysin muuten muutaman hyvän sivun (ehkä jo uudelleen): ruusuongelmaani ratkaisun antoi - kas kummaa - Firkarsin sivu, eli napsasin ne mun ryhmäruusut kuolleet kepit poikki. Joissakin näkyy jo versoja, eli toivetta on. Kuukausittaiset ohjeet : http://www.fiskars.com/content/garden_fi_fi/Garden/Gardening/Month+by+Month
Sitten Talma puutarhan luetteloa olen jo kehunut viime vuonna. Niillä on lajiteltava perennaluettelo, eli löydät eri kuukausina kukkivat ja värit ja kaikki. Mutta nyt niillä oli myös melkein koko luettelosta myös kuvat. Eli perennapenkin kimppuun? http://www.talmanlehtopuutarha.fi/
Ja varmaan jo olet törmännyt http://www.puutarha.net/
Lisäksi muotitietoinen voi löytää kivaa pihalle päälle http://www.gardengirl.se/.
Silmät lupsuu, taidan keskittyä passion hedelmäshamppiksen juontiin tässä vaiheessa ja kerään voimia viimeistelyyn siitä penkistä. Sitten vasta kuvia!
Hyvää yötä! :-) :-)



sunnuntai 3. toukokuuta 2009

Hihat heiluu!





Keväteloa mökin kukkapenkissä: haravoin roskat pois ja kastelin janoisen penkin ja kiitokseksi nousi vapun yli ekat kasvajat esiin, särkynyttä sydäntä (ihana kestävä kasvi).






Kotiin piti päivittää nalle, eli uudet sammaleet sisään, kun edelliset olivat jo vajentuneet liikaa. Kokeilin tällä kertaa laittaa myös hiukan multaa tuonne sisään, jos kestäisi paremmin. Edellinen meni kaksi vuotta tuossa pihalla kesät talvet. Sitten sain koko aamupäivän menemään, kun innoistuin väsäämään tuota sydäntä. Sisällä styroksisisus, jonka sahasin askartelulevystäni. Päällä sammalta ja maksaruohoa sekä mehitähteä, saa nähdä kasvaako ne tai pysyykö edes hengissä. Laitoin styroksin sen takia että mun askartelukanaverkko oli sen verran lörppyä, että en olisi saanut siitä tukevaa. Koko noin 40 cm. Nämä oli siis kotiin.




Yksi vappuloman päivä meni rankametsällä. Tää on kait se meillä oleva keino, jolla saa isännän lähtemään esim. Ikeaan (se oikeasti lupasi lähteä kantoavuksi...), on kyllä aika rankkaa. Muutenkin olin ihan rikki, mutta aina puutarhassa jaksaa jotain tehdä :-) ?




Tässä on mennyt parikin viikkoa ja blogi on ollut ihan hiljaa, mutta siviilissä on mentykin sitten lujaa. Ekaksi oli jatkettava talvea lomailemalla Levillä. Tein kaksi puoli kertaa katrihelenat (hän kehui jossain artikkelissa hiihtäneensä 20 km/viikko, kun niin rakastaa hiihtoa), mun taidoilla 50 km oli ihan nappiin. Ilmat olivat makeat, vaikkakin lumi jo alkoi kovasti sulaa viikon loppupuolta kohden. Matkalla Suomen halki ihastelin sitten sitä ahkeruutta mikä suomalaisiin tulee näin keväisin. Vähän joka pytingissä oli kottikärryt jo pihalla, ja klapikasat aluillaan. Mummelit ja mammat haravoivat jos vaan pystyivät (lumi oli silloin jo sulannut noin Oulun korkeudella).

Sitten piti mennä työmatkallekin. En kylläkään valita, sillä kohteessa oli sattumoisin midseason sales eli palasin matkalaukku pullollaan edullista kesärytkyä mukanani.



Mutta siis asiaan:



Kevään työt on pitkälti tehdyt sekä kotosalla että mökillä. Siis nämä perusjutut kuten haravoinnit, kalkitus ( 80 kg laitoin tällä kertaan tähän pikkulänttiin kotona, tai siis loppu 15 on vielä pussissa, kun rupesi tuulemaan).

Muutama päivä sitten ei ollut mitään ihmekuvauksellista kotipihalla, mutta vapun yli olleet kauniit päivät ovat nostattaneet jo eloon myöskin kodin kukkapenkit. Ainoa murheen kryyni on tällä hetkellä ruusuni. En tiedä pitäisikö ne leikata alas, siis ryhmäruusut. Pensaathan ainakin leikataan. Mulla nyt töröttää aikaa kuolleen näköiset kepit siinä missä ne ruusut viimevuonna oli. Kaipaisin osviittaa? Joko jollakin ruusut näyttävät elon merkkiä II-vyohykkeellä?

Illansuussa nyt sunnuntaina kastelin kotipihaa mökiltä tultua, ja ilokseni tosiaan näyttää siltä, että viime vuoden penkistä jo nousee ainakin malvaa, iriksiä, päivänkakkaraa, ja taas oon jo unohtanut mitä siinä onkaan, eli elossa on. Vanha penkki puolestaan pukkaa kovalla tohinalla kaikkea, erityisesti myöskin sitä inhottavaa rönsyilevää kasvia, josta en tiedä onko se rikka vai ei. Rikkaruohoksi voi tietysti määritellä kuka tahansa mitä vaan, mutta tämä on semmoinen rösöreunainen yksittäislehti varren päässä ja näyttää leviävän maan alla. Näin keväällä ainoa keino on nyppiä niitä sitä mukaan kuin jaksaa. Kun penkki kasvaa niin sitten hiukan laantuu. Oikeasti pitäisi kaivaa koko hoito ylös, ja siivilöidä/myrkyttää multa ja istuttaa uudelleen juurikankaan päälle. Mutta mutta ei taida olla vielä tämän kesän homma, olen siis manuaalisessa rikkaruohokitkennässä tämänkin kesän.

Alpiheinä näyttää kanssa lähtevän kasvuun, joten odotan mielenkiinnolla, pitääkö mun ämpärikehys sen kurissa, että olisi vain siinä kohden penkkiä, vai lähteekö karkuun. Istutin saamani juurakon yhden puutarhaohjelman innoittamana pohja poisotettuun ämpäriin, kun siinä väitettiin näin heinäkasvien pysyvän kasvultaan kurissa ja eivät valtaisi koko penkkiä.

Niin ja sitten sipulit: ekat krookukset menivät tietysti jälleen pupun salaatiksi. Pitäisi laittaa joku aitasysteemi noille ekoille kasveille. Onneksi muutama krookus on kukkimassa lisää, ja saan nauttia niistä, kun metsässä alkaa jo olla syötävää noille pitkäkorvaisille tuholaisille. Ilokseni satsaus tulppaaneihin kannattaa, niitä on nousemassa vähän joka penkissä. Nyt ovat noin 10 cm ja jotkut jopa 20 cm, ehkä kohta jo kukassakin joku. Alan vähitellen ymmärtää tämmöisen kerrostamisen. Syksyllä tuntuu, ettei mihinkään mahdu yhtään sipulia, mutta kyllä näin keväällä on kivaa, kun penkistä nousee ekoja elollisia.

Istutin jo tälle keväälle ekat purkkikukat, gladiolukset maahan, dahlioita purkkiin ja kokeilen liljapurkkiakin. Alut ovat ainakin lähteneet, jossen nyt sössi tuota liljaa jotenkin. Olen joskus sanonut, että on eri tyyppisiä puutarhaihmisiä. Mä en ole se liljatyyppi. Mun liljat jotenkin kärsivät jostain, ehkä huoltamisen puutteesta, veden puutteesta tai sitten ne saa sitä juuri liikaa??

En ole ehtinyt kuvaamaan pihaani, kun olen kolme viime päivää tehnyt eläimen lailla ulkotöitä mökillä ja sittemmin kotona, eli tässä lopuksi muutama sekalainen kuva mökiltä tekosista ja koristeista kotiin (puutarhaan).

Epäilenpä että ensi viikon agendalla on ainakin ekojen voikukkien nujerrus :-) Niin ja luksusviikonlopu tiedossa (jos ilmat sallii). Aion tilata 2 kuutiota multaa ja aloittaa muutaman uuden jutun, kun pitää siivota noita kaadettujen puiden paikkoja ja sitten tietysti kutkuttaa vallata uutta tilaa kasveille kuivalta metsämaalta (= siis takapiha...).


Mökillä siistin pari puun/pensaan alustaa ja siirtelin/istutin karanneita perennoja alle. Täällä haasteena on metsän tuleminen penkkeihin ja se että kaikki on oman onnensa nojassa, Ehkä siksi moni juttu kasvaakin aivan eri tahtia kuin täällä "kaupungissa"?


Samalla kun siirsin ja istutin jotain uusiksi, otin myös pistokkaita kotiin saman tien. Motivaationa on, että kasvit ovat kestäviä ja mulla hengissä selvinneitä, lisäksi jokainen pistokas on kuin panisi rahaa pankkiin, eli uutta kasvua samasta investoinnista. Kotiin tuli rönsyansikkaa, rentoakankaalta, maksaruoho, mehitähteä, ja jopa kaivoin yhden huiskan jalosyreeniäkin.



Menossa mukana puutarhurin uskollinen apuri (se on kyllä useimmiten sen näköinen, että se voisi anoa, että lopeta jo ja ala vaikka grillaamaan makkaraa :-) ).

Seuraavaan kertaan!

maanantai 13. huhtikuuta 2009

Kylmää on, mutta onneksi voi askarrella koristeita!


Pääsiäisen kauniit päivät menivät mökillä, joten missasin ne kotipuutarhassa. Tänään onkin sitten tosi koleaa. Lohdutuksena voin sanoa, että jos tarkastelee mikroskoopilla, niin kukkapenkeissä näyttäisi olevan elämää eli ainakin krookuksia nousee ja tulppaaneja.

Työhimossani onnistuin repimään yhden punakeijunkukan ( eiku mikä se oli) kokonaan irti, kun oli ilmeisesti sen verran vielä jäässä maa. Mennä viikolla piti kuitenkin jo rapsutella pahempiin tuskiinsa puutarhaa ja se ei ehkä ollut sitten viisasta tuon kukan suhteen. Ehkä siitä jotan nousee.

Senkin ihmeen todistin tänään, että mies haravoi nurmikkoa. Se meni kuitenkin talkkaroinnin piikkiin, kun "siinä oli hiekoitushiekkaa ja se piti poistaa". Tulipahan samalla perusharavointi.

50 kg kalkkia odottaa autotallissa siirtmistä puutarhaan.

Pahimmissa puutarhatuskissa väsäsin viikonvaihteen yli tuollaisen kristallihäkkyrän koristeeksi. Pitänee ripustaa vaikka johonkin puunoksalle, nyt on väliaikaisripustuksessa amppelikoukussa.

Tule kesä kultainen!!!

tiistai 31. maaliskuuta 2009

Saksan kielen oppitunti - nettikaupassa


Maaliskuun viimeinen päivä ja edelleenkään ei ole mitään asiaa pihalle, paitsi lompsimaan harvoissa vesilätäköissä. Tälle päivälle on luvassa aurinkoista ja ainakin nyt aamulla oli jo plussan puolella, joten eikähän se kevätkin jossain vaiheessa saavu tällekin tontille?

Pahinta puutarhatuskaani lievittääkseni surfailin netissä koko rahan edestä, erityisesti ajattelin kokeilla jotain aiheeseen liittyvää nettikauppaa. Koskapa olen tällainen kohta pahasti keski-ikäistyvä puutarhuri, sallittaneen minulle hurahtaminen kaikenlaisiin puutarhatonttuihin (tosin niitä minulla ei ole yhtään -vielä) eli koulusaksalla muistelin mitä voisi guuglata.

Eka versio "garten kaufen online" tuotti jotain, muutaman minuutin päästä hoksasin jo etsiä "steinfiguren" ja sitten haku hienoni jo "garten dekoration" ja "engel" -osastolle. Löysin muutaman kivan kaupan ja rohkaistuin sitten kokeilemaan kauppaa nimeltä Nordlädchen (http://www.nordlaedchen.de/). Tässä vaiheessa saksantaitoni oli niin vertynyt, että ostaminen saksankielisestä kaupasta sujui kuin rasvattu.

Parin päivän sisällä Uwe B sitten lähetti sähköpostia, josta ymmärsin, että paketti on lähetetty ja viikon sisään tulikin postista hakulappu eli homma sujui oikein hyvin. Mun pikkupatsaat ovat niitä pienimpiä mitä oli, jotain 3 kg kappale, fyysiseltä koolta 25 cm. Postikuluineen nämä olivat alle 100 egee. Eli mielestäni ihan Bauhaus-hinnoissa (siis jos ostaa niitä pieniä betonihahmoja sieltäkin). Tarjontaa olisi ollut monenlaista, mutta en uskaltanut investoida isoja, jos vaikka ei sitten tulisi tms. Mutta nyt on siis koeponnistettu tämä ja patsaat ovat kyllä hyvän tuntuisia, painavia ja erittäin yksityiskohtaisesti tehtyjä. Pikkukeijulla on ihan silmäluomet ja iriskin, eli tosi ilmeikäs pikkuveijari esimerkiksi isompaan kukkaruukkuun. Makaava enkeli tulee etupihan istutuspenkkiin (siis kunhan se hanki sulaa) rikkimenneen enkelin sijalle.

Laitan linkin tuohon sivupaneeliin, jos joku tahtoo kurkkia tarjontaa. Suosittelen!