Kotiinpaluu ja viikkoinventaario kesäkuu 3:s viikko

Viikko vierähtänyt muissa maisemissa eli Arizonasta terveisiä! Kaktuksia poikineen on nähty ja erilaisia erämaan eläviä.

Iloja:
- etupihan kirsikassa on kirsikan alkuja, nyt mietin pitääkö se jotenkin suojata jollain harsolla, kun tuossa aina parveilee harakoita?
- lumipalloheisi kukkii runsain kukin (en viitsi mennä ottamaan kuvaa, koska luontoäiti suo kasteluvettä taivaan täydeltä )
- aikaisemmassa kukkapenkissä on kukassa mirrinminttu, joka samalla on kovasti levinnyt

Tehtävää:
- edelleen ne karikkeet on laittamatta
- ekat versot yrttitarhaa on nousemasa, jotain pitäisi jo harventaakin (missähn se lappu on mihin kirjasin mitä)
- orvokkiamppelit ovat ihan räjähtäneitä, ne kaipaavat jotain uutta, voisi kokeilla leikata alas
- kukkapenkissä on tylsä reikä (siinä vanhassa siis) ,ehk pitäisi kokeilla jotain istuttaa


Mies oli ihme kyllä pärjännyt kastelu-urakan kanssa (luonto avusti kuulemma). Vähän sudän syrjällä jätin vastaistutetut penkit hänen hoitoon, kun kysymykset ennen matkaa olivat luokkaa "mistä tietää, pitääkö kastella?". No, ehkä kannattaa nostaa ahteri sohvan pohjalta ja käydä katsomassa :-)

Mutta hommat jatkuu.

Ai niin, kuvassa on Saguaro-kaktus, joita kasvaa vain Arizonassa ja sielläkin Tucsonin ympäristössä. Se on erittäin hidaskasvuinen, ehkä 4 tuumaa vuodessa.N 50-70 vuoden iässä se tekee ensimmäisen haaransa. Se on ihan suojeltu laji. Samat tuntuivat olevan puutarhaongelmat. Tosin ruohoa ei kannata edes ajatella. Mutta samanlaista oli se, että kaikki kukat kelpaavat jäniksille ja muille erämaan elikoille.

Elikoista tulikin mieleen, että miniminipupu pinkaisi pakoon, kun rupesin kastelemaan etupihan havuistutusta. Se oli siinä piilossa. Oli ehkä kämmenen kokoinen.