Kauden eka kuukausi vierähtänyt!

Kevät on täynnä pientä puuhaa pihalla. Vaikka teenkin tätä hommaa jo nyt viidettä vuotta, niin kyllä tuolla saisi kulumaan aikansa, jollei muuten niin vaikka kasvun ihmettä odotellen. Ihan aluksi aina tuntuu, ettei mikään kasva ja sitten saakin jo olla nyppimässä rikkaruohoja ja iänikuisia voikukkia!

Pitää ihan kaivella näitä lappusia ja lippusia muistaakseni, mitä kaikkea on jo tehnyt. Tietysti kaikki peruskevättyöt: siistinyt paikat, kerännyt roskat, kevät lannoitukset.

Esikasvatusosastolla olen jo saanut ulos istutettua pensaskrassin (ne näyttävät kyllä erehdyttävästi vielä köynnöstäviltä, eli pitkiä juttuja), osan liljoista laitoin jo penkkiin ja kunhan joudan, istutan esikasvatetut dahliat paikoilleen.

Kesäkukat olen pitkälti laittanut, peruspetuniaa suoraan amppeleihin, muutaman orvokin, pelagoniaa, vihreitä havukasveja, murattia. Siis perinteistä varmaa linjaa. Loppuruukkuosaston aion laittaa noita dahlioita. Liljojakin olisi vielä istuttaa. Eli ei tarvi hankkia mitään ihmeitä kesäkukiksi.

Dahlialajit: Garden wonder, stars lady

Liljat: fire king (oranssi, pilkullinen), monalisa (valkoinen vaalean punainen), reinesse (valkoinen)

Yrttilaatikot kylvin: tänään tsekkasin ja jo ensimmäiset siement ovat itäneet, eli noin viikko -10 pv näyttäisi olevan itämisaika. Lajeja meni ainakin:

- rucolaa

- lehtimangoldia

- baby pinaattia

- useamman erilaista salaattia ja salaattisekoitusta

- vuonankaalia

- kevätsipulia

. jokohan tuossa olisi jo rimpsu

- lisäksi hengissä ovat sitruunamelissa ja basilika, ehkä ne pitäisi vielä yrittää koulia pikkutaimiruukkuihin?

Jotain uusistutustakin olen (tietty) tehnyt, eihän sitä malta:

- kukkapenkkiin meni perinteinen pensashanhikki Goldefinger, eli se keltainen versio

- heitin kultasateen huitsin kuuseen (jo toinen versio ekan jälkeen) eli ei tunnu talvetivan meillä, paikalloe istutin ruusuherukan, eli joku koristeversio, jossa punaiset kukat (tai ainakin nyt nuppuja), King Edward VII lajike

- pari uutta (lisätainta) jaloangervoa (Fana- -lajike, peruspaloauton punainen)

- pari jaloratarinkannusta, vaaleanpunainen, Astolat -lajike

- villiviini (yhden kadonneen kärhön paikalle), Engelmannii

- köynnöshortensia, puuruukkuun, ei talvelhdi tässä, mutta oli sen verran edullinen, että pärjäisi edes kesän

- säleikkövilliviinin, jälleen yhden kärhön tilalle

Mun viime vuotisista kärhöjutuista yksi näyttää jatkavan eli alppikärhö, se oikein pukkaa uusiakin lähtöjä. Pari muuta ei ole ollenkaan talvehtineet tai sitten olen nekin osannut nykkiä rikkoina pois...

Otin viime viikolla oikein kuviakin, mutta tulppaanit ovat jo niin kasvaneet eli nämä kuvat eivät ollenkaan kuvasta tämän hetkistä tilannetta, mutta laitoin ne kuitenkin tähän ja teen vaikka toisen postauksen uusien kuvien kera.

2011 Avaus, kevät tulee aina :-)

KEVÄT saapui tänne Tuusulan perukoillekin! On sitä taas jo odoteltu. Kuten monena aiempanakin vuonna pääsin eka kerran haravoimaan 10.04. eli viikko sitten. Tosin tänä vuonna haravoitava alue oli tuolloin kovin niukka :-) Tänään korjasin tilannetta, koska erityislämmin viikonloppu ja ok viikko ovat sulattaneet melkein kaiken lumen täällä ja yhtä kukkapenkkiä lukuunottamatta olen saanut kaikki haravoitua ja katsastettua läpi.

Viime vuoden puolella Insinööri oli kommentoinut ja ihmetellyt miksi hänellä ei tulppaanit ja krookukset kasva. Mietti, josko maan happamuudella jne olisi vaikutusta. Mä edelleen uskon luonneteoriaani. Vaikka olen samaa koulukuntaa, niin puutarhapuolella mennään fiiliksellä. Se mikä kullakin menestyy puutarhassa heijastaa omaa luonnetta. En tosin ole perehtynyt (vielä...) kukkien symboliikkaan, vaikka joskus tulkitsinkin puutarhamielessä jossain kirjoituksessani.

Niinpä tänäkin vuonna minulla nousee taas runsaasti (siis "sikana") tulppaaneja, tosin istutin niitä syksyllä pariin uuteenkin paikkaan ja krookuksiakin on tulossa. Edellisen vuoden helmililjojakin nousee, vaikka viime vuonna niistä en nähnyt häivääkään, tai ehkä yhden kappaleen. Mutta narsisseja en edes yrittänyt laittaa.

Tein etukäteen (rikottavan) päätöksen, että en tänä vuonna vaivaudu esikasvattamaan, koska viime vuonna niistä tuli vaivaiset muutaman ruusupapu, basilikat eivät suostuneet kasvamaan kahden sirkkalehden vaiheesta mihinkään (ja kaupan taimet paleltuivat alta aikayksikön) jnejne.

Mutta jälleen on autotallissa ja yhdellä hyvällä valoisalla ikkunalla rivi turveruukkuja:

Dahliat: Garden wonder, punainen lummedahlia, peruspallero

Star lady, kaktusdahlia, sellainen "piikikäs" vaaleanpunainen

Liljoja: Mona Lisa, nätti vaaleanpunainen ja valkoinen

Tänään laitoin tiikerililjoja, oranssi

Sekä Reinesse, valkoinen

Sitten yrttiosastoa:

- kiinalaista ruohosipulia, purkkiin kasvatettavaksi

- basilikaa (hahahaha, yrittänyttä ei laiteta)

- sitruunamelissaa

- paksoita

Kukkia:

- pensaskrassia (siis oikeasti näiden pitäisi olla Hardy annual, eli yksivuotinen, pensas)

- valkoista ruusupapua, vanhaa varastoa

Onpahan jotakin mitä seurata ennen kuin se oikea kesä tulee.

Tämän vuoden teemana on NIUKKUUS ihan työmarkkinapoliitisista syistä eli tämän vuoden puutarhaan ei ole varaa sijoittaa kauheita määriä rahaa. Budjetoin nyt henkisesti 300-500 euroa koko kaudelle, sillä pitäisi pärjätä. Tosin olen jo käyttänyt 150 euroa, kaikki lannoitteet, turveruukut, sipulit ja siemenet. Mutta aion kyllä pysyä budjetissa!

Puutarhani on ollut minun hoidossa jo 4 vuotta, nyt alkaa viides kasvukausi, joten uskon tämän kesän olevan hoitovuosi ja voin ehkä enemmän nauttia (ilman raatamista). Viime vuonnahan jaoin esim. päivänliljoja ja kuutamoliljoja, joten uusia penkkejä on paljon.

Tänä vuonna ajattelin panostaa taas noihin yrtteihin ja pikkusalaatteihin. Niiden siemeniä tilasin jo Korpikankaalta. Viime vuonna harjoittelin ja aion nyt jatkaa hiukan uusillakin lajeilla.

Kevätmatka suuntautui Budapestiin, jossa oli jo kukassa tällainen keltainen pensas. Oksat olivat lehdettämiä. Tunnistaisikohan kukaan (voisin laittaa tällaisen kevättä koristamaan tännekin).

TERVETULOA vanhat ja uudet lukijat! Kevät on täällä!

Nyt vaalivalvomaan.....

Kesänajan loppu

Pari kuukautta vierähtänyt puutarhan mielessä hiljaisuudessa. Tämän ikäinen piha alkaa olla siinä kunnossa istutusten osalta, että ei ole tarvinnut paljoa muuta tehdä kuin niitä ajankohtaisia asioita.

Heti kun terassikatos purettiin, niin eipä tuolla ole tullut oltua ulkona liikaa. Lisäksi syksyllä alkaa kaikki arkasteluharrastukset vetää puoleensa ja vapaa-ajasta kilpailee sitten kädentaidot.

Puutarhaan laitoin perinteiset tulppaanit. Tässä kävikin sellainen kömmähdys, että kun Korpikangas ei tuntunut toimittavan mitään, niin kävin ostamassa satsin. Tietysti viimein sitten tuli se Korpikangas satsikin, joten ensi vuonna on mielenkiintoista nähdä mitä nousee. Tuli vähän tunkua istutusten osalta. Keskityin erilaisiin tulppaaneihin. Narsissithan ei mulla yksinkertaisesti nouse. Krookukset tahtoo mennä rusakoiden suuhun (jaa, no, laitoin niitäkin kuitenkin muutaman).

Näin kesäajan loputtua on hyvä laittaa tämäkin blogi talvitauolle ja keskittää voimavarat askarteluihin. Tervetuloa lukemaan toista blogiani (löytyy tuon profiilin kautta, jollei ole tuttu).

Keväällä tapaamme kauden alettua!

Vetelee elokuukin viimeisiään

Viikon vitsinä luin Keskarista (Keski-Uusimaa), että Keravan (kansalais)opisto oli perunut Sienien Tunteminen- kurssin sienien vähyyden takia. Viikonlopun puikahdus pariin metsäkohteeseen runsaan tunnin kierroksena tuotti jälleen mukavan sadon pakastimeen. Eka kerran elämässäni löysin terveitä mustatorvisieniä, mutta totesimme, että sienet todellakin ovat ihan metsäkohtaisia ja emme ole osuneet meidän "suppilovahvero"metsään kuin vasta suppilovahveroaikaan, eli nyt sitten kävimme kurkkaamassa mitä siellä oli ja nämä herkut löytyivät sieltä muutamana runsaana esiintymänä.

Ja tattipaikkamme tuotti jälleen runsaasti priimaherkkutattia. Nyt kursailimme koko rahan edestä ja muut eivät enää kelvanneet. Tunnin reissusta poiki kolmen tunnin leikkuu-, pannulla pyöräyttäminen- ja pakkaustyö, joten kannattaa pysyä nahoissaan, jos sattuu apajille. Kuvassa valmiiksi puhdistettuna satomme.

Näinhän se on, että nämä ovat kovin paikallista, mutta siis Keski-Suomessa/Järvi-Suomessa, pikaisesti metsään siitä! Sisko sanoi, että myös akselilla Raahe-Kajaani on hyvä tattitilanne, joten teillä onkin tilanne juuri päällä. Mars metsään! Tattia osaa kerätä jokainen, joka on satuja lukenut. Ne kiltit tontut asuvat aina tateissa, kun taas velhot asuvat punaisisssa kärpässienissä. (Jos on ihan uuno, ehkä kannattaa referoida myös asiallista sienikirjaakin :-) ).

Kotipuutarha alkaa kallistua syksyyn, mutta jotkut sitkeästi kukkivat. Vaalean punaiset dahliat tuottivat iloisen yllätyksen, ne oikeastaan kukkivat kunnolla vasta nyt. Yhdessä tarhapiiskun kanssa on jälleen yksi kulma pihalla kukassa.

Toisaalla kuitenkin huomaa, että syysvärit alkavat jo hiipiä pihaan. Ei liene ihme, sillä lämpötila aamuisin on ollut lähellä nollaa jopaa täällä Tuusulan pohjoisosassa. Mulla olisi kovasti tomaatteja, mutta ne ovat avomaalla yrttilaatikossa. En taida saada niitä kypsymään punaisiksi, vaikka laitoin niihin harson päälle jo viime viikolla. Sain maistella Tiny Timia muutaman tomaatin verran ja oli kyllä hyvän makuista. Uskaltaisikohan ne poimia kypsymään sisällä? Tuleeko siitä mitään? Eikö niitä ole jotain vihreätomaattisäilykkeitäkin? Ensi vuodeksi hankin kyllä vaikka kuinka kälysen kasvihuoneen (sellainen parin taimen juttu vaikka).

Kaima-Maija on saanut ukonhatusta syysseuraa. Kärhöt tässä ovat hyvässä kasvussa. Alppikärhö on runsastunut niin, että pitää miettä sen parempaa kiinnitystä, pitkät huiskaleet tuntuvat kasvavan vaikka mihin.

Jossain välissä ehdin valaa puutarhapenkkiinkin betonikannen. Eli kyseessä olisi tätä mun puutarhataidetta, kierrätyskamaa. Varaston rakentamisesta jäi muutama harkko, joita voin tässä hyödyntää. Alkuperäinen ideani oli vetää jotain mosaiikkia tuohon, mutta laudoista jäi mielenkiintoinen kuvio pintaan, jota en hennokaan peittää. Penkin viimeistely vaatii vielä betonikuran laiton harkkojen väliin ja kannen kiinnityksen, mutta tähän tarvin miehen apua, sillä kansi painaa kevyet 50 kiloa! Ajattelin somistaa nuo harkkojalat jollain, mutta saa nähdä ehdinkö ennen liian kylmää.

Valoin samalla jälleen pari laattaa. Näihin hurahtaa ihan täysin. Kun en kehdannut naapurista ruinata raparperinlehtiä, kokeilin tällä kertaa pienempää eli nauhuksen paria lehteä. Näistä tuli kivat, en vielä tiedä mihin nämä laitan. Kuva tarvisi olla näkyvissä, joten purkin alusiksi ei näitä kannata laittaa.

Odottelen tulppaanisipulitilaustani, toivottavasti tulee pian. Päätin naisellisesti olla kiusaamatta itseäni sillä, että kokeilisin niitä narsisseja, kun ei mulla ole koskaan onnistunut. Nyt satsasin sitten vaan tulppaaneihin ja laukkoihin. Krookuksiakaan en viitsi syöttä rusakoille. Tuskissani istutin ekat 24 sipulia yhteen penkkiin: Triumph sekoituksen, näyttäisi olevan perus- Darwin-lajikkeita eri väreissä.

Luonnon puutarhan antimia

Yksi mökin naapurissa asuva alkuasukas harrasti suoramarkkinointia eli tuli rantaan veneellänsä kyselemään, josko Kari asuisi tässä, kun oli soittanut klapikonetarpeistaan. No, sitä Karia ei tästä löytynyt, mutta toinen klapikonetarve kylläkin. Kun myrskyn kaatamat puut saatiin pölleiksi, niin mies vietti yhden päivän kaverin kanssa viime viikolla ja nyt meillä on 10 mottia valmiiksi pilkottua takka- ja uunipuuta.

Sillävälin itse kävin etelänkierroksen kotosalla ja hoitelin perustoimia puutarhassa, joka selkeästi alkaa kääntyä syksyn suuntaan. Kirjaan muistiin edelleen, että puutarha kaipaa syyskukkijoita. Olen varmaan joka vuosi istuttanut mm. syysleimua, mutta joko ne taimet ovat huonoja tai jotain, koska vain yksi kpl selviää. Mökillä puolestaan syysleimut ovat nyt toista vuotta ja ovat kauniisti kukkineet.

Jotenkin aina käy näin, että elokuun puutarha jo vetelee omillaan, alkukesän rikkaruohoshow on pitänyt pahimmat kurissa ja muu uusistutus ja penkinrakennus on aktiivisinta alkukesästä.

Suosittelen sitten lähiruoan hakua metsästä!

10 vuotta ollaan metsästetty herkkutatteja, tähän mennessä olen löytänyt ehkä yhden kappaleen, mutta eilinen reissu tuotti meille jättipotin. Runsaan tunnin keikalta lopputulema oli 15 litran kori plus muutama jätti sen lisäksi, kaikki siis priimatavaraa. En kyllä saanut juuri siinä liikuntaa, kun mies ja koira pinkovat pitkin metsää ja minä siivosin eka vaiheet siinä korin vieressä, mutta kivaa oli.

Meni 3 tuntia siivotessa, pilkotessa, pannulla pyöräyttäessä ja pussittaessa. Nyt on pienen perheen tattikiintiö pakastettu. Vielä voi keräillä lähiajan syöntiin. Ja sitten tietysti suppilovahveroita, jahka tulevat.

En ollenkaan ihmettele herkkutattitouhotusta, sen verran maukasta oli aamuinen tattimunakas.

Puutarhafysiikkaa: Omenan kolme muotoa

Rauhaiset kesälomaviikot saivat uutta sisältöä Lahjan muodossa eli toissaviikoinen ukkosmyrsky (ns. syöksyvirtaus) meni juuri tästä meidän niemestä yli jättäen jälkeen kaatuneita puita ja roskaa ympäriinsä. Jälkeenpäin kävimme katselemassa naapureiden tilannetta ja kauempana veneväylälläkin. Selvisimme itse puunkaadoilla, ei aineellista muuta vahinkoa,. Naapureilla kaatui yhdellä puu auton päälle, useammalla mökkien ja varastojen päälle.

Ihmeen vähän kuitenkin sitten vakavia seuraamuksia tuli eli pääosin räystäitä tms., toki muutama puhkottu kattokin.

Enpä ole elämässäni koskaan pelännyt enempää kuin tuon noin 3 minuuttisen aikana, kun pahin tuulenpuuska riehui tontilla. Mies meni peittämään venettä ja itse olin vaihtamassa uimapukua mökissä, kun pahin puhuri tuli kohdalle. Ei siinä aluksi mitään, kun ensiksi lensi satoja käpyjä ja muuta pikkuoksaa ja roskaa suoraan päin ikkunoita, mutta kun ilmassa alkoi vaakasuoraan lentää ranteenpaksuisia ja isompaa parimetristä männynoksaa, niin siinä vaiheessa nappasin puolipukeisena shortsini käsiin ja lähdin mökin takaosaan. Pelkäsin roskien tulevan ikkunoista läpi.

Näkymät olivat vieläkin pahemmat takana. Kaikki metsän puut olivat 45 asteen kulmassa ja muutama suurin puu, mm. allaolevan saunan takainen koivu antaneet jo periksi.

Olo oli kuin Hollywoodin katastrofielokuvassa, paitsi että itse oli pääosassa. Ehdin jo lähettää rukouksen jonnekin, kun myrsky meni eteenpäin saatuaan muutaman suurimman puun nurin.

Tänään roudatessamme katkottuja pöllejä alarinteestä, laskin, että ylläoleva mänty oli 100 vuotias, eli jonkin verran maailmaa nähnyt.

Mies oli pitänyt sitä pahinta tuulta saunan takana ja koivu kaatuikin siitä parin metrin päässä, mutta onneksi toiseen suuntaan.

Kaatuneiden puolen tusinan lisäksi jouduttiin kaatamaan muutama vinoon mennyt ja vahingoittunut puu. Kunhan nämä saadaan klapeiksi, niin on mistä poltella takassa ja saunassa seuraavina vuosina. Tuli puuta muutama kuutio. Etualan pöllit ovat noin 60 cm halkaisijaltaan.

Jälleen kerran totesimme, että "puutarhuri" mökillä ei tartte kk-korttia kuntosalille, vaan kunnon moottorisahan, vesurin, kottikärryt, kirveen, haravan ja lapion. Mikään pienempi työkalu on hienostelua!

Kotona välillä käyminen ja kastelu tms, tuntuu lapsen leikiltä tähän rehkimiseen...

No, syksyä kohden on myös antoisaakin aikaa. Keräsin Valkean Kuulaani tyhjäksi labbikseni suosiollisella avustuksella. Se nimittäin kovin mielellään söi kaikki pudonneet omenat, ainakin 6 kpl ja oli tosi onnellinen. Sillä onkin hyvä maku, sillä ainoataan Valkeat Kuulaat kelpasivat, Syyskaneli ei ole vielä kypsä ja on muutenkin kirpeämpi kuin Kuulas.

Hurja omenasatoni oli noin 1 ämpäri eli ei kovin suuri vaiva hävittää omenapiirakkana tai soseena. Teinkin suurimmasta osasta sosetta siskon reseptin mukaan. Jaan tässä vinkin:

Eli tee perussose suhteella 2kg omenanpaloja, 1 kg sokeria. Itse laitoin tähän kuumana vielä 1tl atamonia säilytysaineeksi, ja kuumaan soseeseen mausteeksi 4 rkl vaniljasokeria ja 3 rkl konjakkia.

On sitten oikeasti aika namihillo, ei ehkä kuitenkaan lapsille? Tosin alkoholihan haihtuu kuumasta pois. Sopii kaikkeen: leivälle, jogurttiin, pullan päälle jne.

Piirakoitakin olen jo väsännyt 2 kpl muutaman päivän sisään ja jäljellä on rippeet. Laitoin tosi runsaan määrän omenaviipaleita peruspiirastaikinan päälle. Paistettuna herkku on hyvää sellaisenaan tai vaikka jäätelön kanssa.

Ei ihme, että hellekauden jälkeen farkut ovat pienentyneet kaapissa?

Liljojen aikaa

Viimeksi taisi jäädä kokonaiskuva gladioluspenkistä pois. Yksi mielenkiintoinen seikka on tänä kesänä ollut, että kun en ole nyt istuttanut niin paljoa uutta, vaan ennemminkin jakanut vanhaa ja siirrellyt joitakin toisiin paikkoihin, niin mun penkeissä on paljon väriskaalaa siten, että ne yhdessä penkissä ovat aika lailla synkassa keskenään. Toki tähän pyrinkin ja ei liene vaikeaa sommitella värejä. Mutta se juju puutarhassa tuleekin siitä, että aina ei etukäteen tiedä miten ne oikein kukkivat ja milloin, minkä kokoisiksi tulevat tai kuinka runsastuvat.

Yksi kantava väri minulla on tänä vuonna ollut keltainen, keltaista kukkii koko ajan jossain. Sen lisäksi selkeästi suosin sinisävyisiä värejä: fuksiaa, viileää vaaeanpunaista, sinisiä, violetteja ja sitten jos en tiedä mitä haluan laitan aina valkoista. Oranssit ja punaiset ovat sitten niitä harvinaisuuksia. Tosin nyt esimerkiksi kiitollinen Charming Cover -ruusuni kukkii punaisin pikkuruusuin ja on siis poikkeus säännöstä.

Uusi sukupolvia liljoja kukkii, nämä ovat kirkkaan valkoisia. Ensi kaudeksi merkkaan muistiin, että liljoja voisi laittaa runsaasti penkkeihin ja ruukkuihin. Nämä näyttävät olevan kivoja lisiä muun kukinnan joukossa.

Tässä on hyvä esimerkki ruukkuistutuksesta, jota en ole tehnyt eli liljan istutin kaksi kesää sitten. Olin laiska ja en tyhjentänyt ruukkua syksyllä, vaan nostin sen kylmään varastoon. Viime keväänä se pukkasi pitkää olmin väristä soiroa ja nostin sen sittemmin ulos. Soirot vahvistuivat ja vihertyivät. Siihen tuli pari kukkaakin, kasvutapa oli lievästi sanoen rento. Näin ollen tänä vuonna nostin koemielessä ruukun patiolle, ja jonkun ajan kuluttua samainen lilja alkoi kasvaa, tosin hitaasti. Tätä odotellessa ruukkuun on kylväytynyt muualta mm. onnenapilaa ja joku koivuntaim tms. Mutta enhän raski noita poista kun kokonaisuus on kovin tasapainoinen.

Se siitä suunnitelmasta :-).

Siirrynpä suunnittelemaan ensikaudelle tulppaaniostoksia.... (ihanaa). En kylllä laita yhtään narsissia, kun en saanut ensimmäistäkään tänä vuonna vaikka istutin 50 kpl. Mikähän kumma tässä on? Miksi joku laji ei vaan menesty/kasva? Annanko narsissien osalta periksi?