Sutinaa puutarhassa

Huolimatta siitä, että ilmat ovat vaihdelleet ollen välillä tosi lämmintä (kuten viikonloppu) tai viileää (kuten tänään, sain tehdä puutarhahommia takki ja svetari päällä), kasvukausi on selkeästi käynnissä. Muutkin kuin tulppaanit alkavat osoittaa elonmerkkiä. Yksi ilahduttava kokonaisuus on mun irikset. Niitä on parissa istutuksessa ja ne näyttävät kasvattavan joka vuosi enemmän kukkia muodostaen sellaisen vinkeän ympyrän. Ensimmäiset aukovat kukkiaan.

Tämän kevään väri mulla tuntuu olevan kestosuosikki keltainen (energiaa!!!, optimismin väri), fuksiaa (universaali rakkaus ), violetteja (luovuus, herkkyys ) ja valkoista (viisaus ja puhtaus ). Tulppaanipuoli olikin sitten punaista (energiaa, iloisuutta ), vaaleanpunaista (lempeyttå ja empatiaa ) ja keltaista.

Yllättäen profeetankukan kanssa nämä muodostavatkin sopivan vastaväriparin :-)

Miehellä oli taas joku hyvä hetki. Makasin maanantaina ihan ryytyneenä sohvanpohjalla (piti valvoa edellinen ilta Varg Veumin kanssa) ja se oli sillä aikaa pusannut kasaan mulle reunat yhteen istutukseen, jonka laitoin viime vuonna. Mä sieltä sohvanpohjalta kun tokenin koiran iltapisutukseen, rupesin sille sanomaan, että se laatikkokin varmaan pitäisi laittaa jos multaa meinaan ostaa. Ja se olikin sen siinä jo tehnyt jo alkuillasta!

Roudasin sitten puoli kuutiota uutta multaa (laatikko on 2.5 x 1.5 m) eilen ja tänään sekä tänään istutin siihen kulmiin mansikoita, yhden maksaruohon ja koristeeksi nuo pari petuniaa. Muut jututhan olivat jo valmiiksi.

Ihailin tovin aikaansaannoksiani (-mme) ja kuuntelin rakkautta ja romantiikka eli Danielle Steelin Uutta aamua (audiokirjat sopivat hyvin puutarhanlaiton kanssa yhteen) varaston portailla istuen.

Yrttitaimien metsästyksessä olenkin jo sitten myöhässä. Ne perussuosikit ovat jo ilmeisesti mennet, jäljellä on vaan ihmejuttuja. Tarvisin muutaman persiljan taimen (omatekoista pestoa varten).

Omasta takaa pitäisi tulla basilikaa (edelleen hengissä!) ja sitruunamelissaa (samoin). Istutin yksittäisiä juttuja tuohon, ettei ole niin tyhjää: timjamin, oreganoa, lipstikkaa.

Saniaiset ovat terhakkaasti runsastuneet. Viime vuonna jäniksien raatelema ja kokonaan alasleikkaamat punertavat pensaat voivat hyvin.

Kerrotut tulppaanit ovat tänä vuonna olleet erityinen ilon aihe.

Ansikka ja kevätpikkusydän täydentävät tulppaanien loistoa.

Ei ihme että joskus 1600-luvulla tulppaaneista maksettiin isoja rahoja, ne olivat melkein kuin pankin vakuus.

Ensi vuodeksi pitää satsata näihin kerrottuihinkin.

Ja kirsikat kukkii! Joskohan eka kerran saisin sen verran, että voisin kokeilla purkillista omaa hilloa. Nyt olisi se kirschsteinentferner, siis virallisesti, kirschentsteiner (saksaa lukeneille sanaleikki, eka oli insinöörin oma sana, jälkimmäinen se virallinen, Hyvin sisko sai tuotua mulle sen Saksasta).

Alppikärhö on ainoa mun kärhöistutuksesta, joka on talvehtinut ja se onkin sitten ihan vallaton. Ainakin kymmenen jollei kaksikymmentä uutta alkua, mutta en tiedä miten tämän nyt tukisin, yksi keppi on liian vähän.
Enkä tällä kertaa ole tappanut vuokkoakaan, sitä ainuttani.

Tuoreet tulppaanit

Olihan se pakko iltatoimien yhteydessä käydä ottamassa ne tämän päiväiset kuvat! Koirakin alkaa taas jo tottua förmannin rooliinsa (etenkin kun palkkiona on keksejä) ja alun haparoinnin jälkeen taas muistuu mieleen tontin rajat.

Istutin viime syksynä darwinpenkkiin vaalean punaisia, keltaiset ja punaiset ovat aiemmalta vuodelta.

Uskollinen kevätvuohenjuuri ja yksi amppelipetuniani.

Todella utuisen vaaleanpunaisia, valkoisin reunoin.

Puutarhan yllätys eli helmililjat ovat edellisvuotisia, valkoiset ja punaiset tulppaanit viime syksyltä. Viime vuonna muistaakseni ei juuri nousseet nuo helmililjat ollenkaan!

Joko saan sen keksin???

Joo, ihan kivoja tulppaaneja, mutta voisit jo tulla harjaamaan. Koiran harjauskivi on tärkeä puutarhan elementti :-)


Muutama erikoisempi värimuunnelma, tosi hienoja. Vahinko, että nämä oli yksikkötavaraa, joten ei raskinut ostaa ziljoonaa....

Ehkä tämä kuvakavalkaadi hiukan kertoo alkaneesta väriloistosta!

Kauden eka kuukausi vierähtänyt!

Kevät on täynnä pientä puuhaa pihalla. Vaikka teenkin tätä hommaa jo nyt viidettä vuotta, niin kyllä tuolla saisi kulumaan aikansa, jollei muuten niin vaikka kasvun ihmettä odotellen. Ihan aluksi aina tuntuu, ettei mikään kasva ja sitten saakin jo olla nyppimässä rikkaruohoja ja iänikuisia voikukkia!

Pitää ihan kaivella näitä lappusia ja lippusia muistaakseni, mitä kaikkea on jo tehnyt. Tietysti kaikki peruskevättyöt: siistinyt paikat, kerännyt roskat, kevät lannoitukset.

Esikasvatusosastolla olen jo saanut ulos istutettua pensaskrassin (ne näyttävät kyllä erehdyttävästi vielä köynnöstäviltä, eli pitkiä juttuja), osan liljoista laitoin jo penkkiin ja kunhan joudan, istutan esikasvatetut dahliat paikoilleen.

Kesäkukat olen pitkälti laittanut, peruspetuniaa suoraan amppeleihin, muutaman orvokin, pelagoniaa, vihreitä havukasveja, murattia. Siis perinteistä varmaa linjaa. Loppuruukkuosaston aion laittaa noita dahlioita. Liljojakin olisi vielä istuttaa. Eli ei tarvi hankkia mitään ihmeitä kesäkukiksi.

Dahlialajit: Garden wonder, stars lady

Liljat: fire king (oranssi, pilkullinen), monalisa (valkoinen vaalean punainen), reinesse (valkoinen)

Yrttilaatikot kylvin: tänään tsekkasin ja jo ensimmäiset siement ovat itäneet, eli noin viikko -10 pv näyttäisi olevan itämisaika. Lajeja meni ainakin:

- rucolaa

- lehtimangoldia

- baby pinaattia

- useamman erilaista salaattia ja salaattisekoitusta

- vuonankaalia

- kevätsipulia

. jokohan tuossa olisi jo rimpsu

- lisäksi hengissä ovat sitruunamelissa ja basilika, ehkä ne pitäisi vielä yrittää koulia pikkutaimiruukkuihin?

Jotain uusistutustakin olen (tietty) tehnyt, eihän sitä malta:

- kukkapenkkiin meni perinteinen pensashanhikki Goldefinger, eli se keltainen versio

- heitin kultasateen huitsin kuuseen (jo toinen versio ekan jälkeen) eli ei tunnu talvetivan meillä, paikalloe istutin ruusuherukan, eli joku koristeversio, jossa punaiset kukat (tai ainakin nyt nuppuja), King Edward VII lajike

- pari uutta (lisätainta) jaloangervoa (Fana- -lajike, peruspaloauton punainen)

- pari jaloratarinkannusta, vaaleanpunainen, Astolat -lajike

- villiviini (yhden kadonneen kärhön paikalle), Engelmannii

- köynnöshortensia, puuruukkuun, ei talvelhdi tässä, mutta oli sen verran edullinen, että pärjäisi edes kesän

- säleikkövilliviinin, jälleen yhden kärhön tilalle

Mun viime vuotisista kärhöjutuista yksi näyttää jatkavan eli alppikärhö, se oikein pukkaa uusiakin lähtöjä. Pari muuta ei ole ollenkaan talvehtineet tai sitten olen nekin osannut nykkiä rikkoina pois...

Otin viime viikolla oikein kuviakin, mutta tulppaanit ovat jo niin kasvaneet eli nämä kuvat eivät ollenkaan kuvasta tämän hetkistä tilannetta, mutta laitoin ne kuitenkin tähän ja teen vaikka toisen postauksen uusien kuvien kera.

2011 Avaus, kevät tulee aina :-)

KEVÄT saapui tänne Tuusulan perukoillekin! On sitä taas jo odoteltu. Kuten monena aiempanakin vuonna pääsin eka kerran haravoimaan 10.04. eli viikko sitten. Tosin tänä vuonna haravoitava alue oli tuolloin kovin niukka :-) Tänään korjasin tilannetta, koska erityislämmin viikonloppu ja ok viikko ovat sulattaneet melkein kaiken lumen täällä ja yhtä kukkapenkkiä lukuunottamatta olen saanut kaikki haravoitua ja katsastettua läpi.

Viime vuoden puolella Insinööri oli kommentoinut ja ihmetellyt miksi hänellä ei tulppaanit ja krookukset kasva. Mietti, josko maan happamuudella jne olisi vaikutusta. Mä edelleen uskon luonneteoriaani. Vaikka olen samaa koulukuntaa, niin puutarhapuolella mennään fiiliksellä. Se mikä kullakin menestyy puutarhassa heijastaa omaa luonnetta. En tosin ole perehtynyt (vielä...) kukkien symboliikkaan, vaikka joskus tulkitsinkin puutarhamielessä jossain kirjoituksessani.

Niinpä tänäkin vuonna minulla nousee taas runsaasti (siis "sikana") tulppaaneja, tosin istutin niitä syksyllä pariin uuteenkin paikkaan ja krookuksiakin on tulossa. Edellisen vuoden helmililjojakin nousee, vaikka viime vuonna niistä en nähnyt häivääkään, tai ehkä yhden kappaleen. Mutta narsisseja en edes yrittänyt laittaa.

Tein etukäteen (rikottavan) päätöksen, että en tänä vuonna vaivaudu esikasvattamaan, koska viime vuonna niistä tuli vaivaiset muutaman ruusupapu, basilikat eivät suostuneet kasvamaan kahden sirkkalehden vaiheesta mihinkään (ja kaupan taimet paleltuivat alta aikayksikön) jnejne.

Mutta jälleen on autotallissa ja yhdellä hyvällä valoisalla ikkunalla rivi turveruukkuja:

Dahliat: Garden wonder, punainen lummedahlia, peruspallero

Star lady, kaktusdahlia, sellainen "piikikäs" vaaleanpunainen

Liljoja: Mona Lisa, nätti vaaleanpunainen ja valkoinen

Tänään laitoin tiikerililjoja, oranssi

Sekä Reinesse, valkoinen

Sitten yrttiosastoa:

- kiinalaista ruohosipulia, purkkiin kasvatettavaksi

- basilikaa (hahahaha, yrittänyttä ei laiteta)

- sitruunamelissaa

- paksoita

Kukkia:

- pensaskrassia (siis oikeasti näiden pitäisi olla Hardy annual, eli yksivuotinen, pensas)

- valkoista ruusupapua, vanhaa varastoa

Onpahan jotakin mitä seurata ennen kuin se oikea kesä tulee.

Tämän vuoden teemana on NIUKKUUS ihan työmarkkinapoliitisista syistä eli tämän vuoden puutarhaan ei ole varaa sijoittaa kauheita määriä rahaa. Budjetoin nyt henkisesti 300-500 euroa koko kaudelle, sillä pitäisi pärjätä. Tosin olen jo käyttänyt 150 euroa, kaikki lannoitteet, turveruukut, sipulit ja siemenet. Mutta aion kyllä pysyä budjetissa!

Puutarhani on ollut minun hoidossa jo 4 vuotta, nyt alkaa viides kasvukausi, joten uskon tämän kesän olevan hoitovuosi ja voin ehkä enemmän nauttia (ilman raatamista). Viime vuonnahan jaoin esim. päivänliljoja ja kuutamoliljoja, joten uusia penkkejä on paljon.

Tänä vuonna ajattelin panostaa taas noihin yrtteihin ja pikkusalaatteihin. Niiden siemeniä tilasin jo Korpikankaalta. Viime vuonna harjoittelin ja aion nyt jatkaa hiukan uusillakin lajeilla.

Kevätmatka suuntautui Budapestiin, jossa oli jo kukassa tällainen keltainen pensas. Oksat olivat lehdettämiä. Tunnistaisikohan kukaan (voisin laittaa tällaisen kevättä koristamaan tännekin).

TERVETULOA vanhat ja uudet lukijat! Kevät on täällä!

Nyt vaalivalvomaan.....

Kesänajan loppu

Pari kuukautta vierähtänyt puutarhan mielessä hiljaisuudessa. Tämän ikäinen piha alkaa olla siinä kunnossa istutusten osalta, että ei ole tarvinnut paljoa muuta tehdä kuin niitä ajankohtaisia asioita.

Heti kun terassikatos purettiin, niin eipä tuolla ole tullut oltua ulkona liikaa. Lisäksi syksyllä alkaa kaikki arkasteluharrastukset vetää puoleensa ja vapaa-ajasta kilpailee sitten kädentaidot.

Puutarhaan laitoin perinteiset tulppaanit. Tässä kävikin sellainen kömmähdys, että kun Korpikangas ei tuntunut toimittavan mitään, niin kävin ostamassa satsin. Tietysti viimein sitten tuli se Korpikangas satsikin, joten ensi vuonna on mielenkiintoista nähdä mitä nousee. Tuli vähän tunkua istutusten osalta. Keskityin erilaisiin tulppaaneihin. Narsissithan ei mulla yksinkertaisesti nouse. Krookukset tahtoo mennä rusakoiden suuhun (jaa, no, laitoin niitäkin kuitenkin muutaman).

Näin kesäajan loputtua on hyvä laittaa tämäkin blogi talvitauolle ja keskittää voimavarat askarteluihin. Tervetuloa lukemaan toista blogiani (löytyy tuon profiilin kautta, jollei ole tuttu).

Keväällä tapaamme kauden alettua!

Vetelee elokuukin viimeisiään

Viikon vitsinä luin Keskarista (Keski-Uusimaa), että Keravan (kansalais)opisto oli perunut Sienien Tunteminen- kurssin sienien vähyyden takia. Viikonlopun puikahdus pariin metsäkohteeseen runsaan tunnin kierroksena tuotti jälleen mukavan sadon pakastimeen. Eka kerran elämässäni löysin terveitä mustatorvisieniä, mutta totesimme, että sienet todellakin ovat ihan metsäkohtaisia ja emme ole osuneet meidän "suppilovahvero"metsään kuin vasta suppilovahveroaikaan, eli nyt sitten kävimme kurkkaamassa mitä siellä oli ja nämä herkut löytyivät sieltä muutamana runsaana esiintymänä.

Ja tattipaikkamme tuotti jälleen runsaasti priimaherkkutattia. Nyt kursailimme koko rahan edestä ja muut eivät enää kelvanneet. Tunnin reissusta poiki kolmen tunnin leikkuu-, pannulla pyöräyttäminen- ja pakkaustyö, joten kannattaa pysyä nahoissaan, jos sattuu apajille. Kuvassa valmiiksi puhdistettuna satomme.

Näinhän se on, että nämä ovat kovin paikallista, mutta siis Keski-Suomessa/Järvi-Suomessa, pikaisesti metsään siitä! Sisko sanoi, että myös akselilla Raahe-Kajaani on hyvä tattitilanne, joten teillä onkin tilanne juuri päällä. Mars metsään! Tattia osaa kerätä jokainen, joka on satuja lukenut. Ne kiltit tontut asuvat aina tateissa, kun taas velhot asuvat punaisisssa kärpässienissä. (Jos on ihan uuno, ehkä kannattaa referoida myös asiallista sienikirjaakin :-) ).

Kotipuutarha alkaa kallistua syksyyn, mutta jotkut sitkeästi kukkivat. Vaalean punaiset dahliat tuottivat iloisen yllätyksen, ne oikeastaan kukkivat kunnolla vasta nyt. Yhdessä tarhapiiskun kanssa on jälleen yksi kulma pihalla kukassa.

Toisaalla kuitenkin huomaa, että syysvärit alkavat jo hiipiä pihaan. Ei liene ihme, sillä lämpötila aamuisin on ollut lähellä nollaa jopaa täällä Tuusulan pohjoisosassa. Mulla olisi kovasti tomaatteja, mutta ne ovat avomaalla yrttilaatikossa. En taida saada niitä kypsymään punaisiksi, vaikka laitoin niihin harson päälle jo viime viikolla. Sain maistella Tiny Timia muutaman tomaatin verran ja oli kyllä hyvän makuista. Uskaltaisikohan ne poimia kypsymään sisällä? Tuleeko siitä mitään? Eikö niitä ole jotain vihreätomaattisäilykkeitäkin? Ensi vuodeksi hankin kyllä vaikka kuinka kälysen kasvihuoneen (sellainen parin taimen juttu vaikka).

Kaima-Maija on saanut ukonhatusta syysseuraa. Kärhöt tässä ovat hyvässä kasvussa. Alppikärhö on runsastunut niin, että pitää miettä sen parempaa kiinnitystä, pitkät huiskaleet tuntuvat kasvavan vaikka mihin.

Jossain välissä ehdin valaa puutarhapenkkiinkin betonikannen. Eli kyseessä olisi tätä mun puutarhataidetta, kierrätyskamaa. Varaston rakentamisesta jäi muutama harkko, joita voin tässä hyödyntää. Alkuperäinen ideani oli vetää jotain mosaiikkia tuohon, mutta laudoista jäi mielenkiintoinen kuvio pintaan, jota en hennokaan peittää. Penkin viimeistely vaatii vielä betonikuran laiton harkkojen väliin ja kannen kiinnityksen, mutta tähän tarvin miehen apua, sillä kansi painaa kevyet 50 kiloa! Ajattelin somistaa nuo harkkojalat jollain, mutta saa nähdä ehdinkö ennen liian kylmää.

Valoin samalla jälleen pari laattaa. Näihin hurahtaa ihan täysin. Kun en kehdannut naapurista ruinata raparperinlehtiä, kokeilin tällä kertaa pienempää eli nauhuksen paria lehteä. Näistä tuli kivat, en vielä tiedä mihin nämä laitan. Kuva tarvisi olla näkyvissä, joten purkin alusiksi ei näitä kannata laittaa.

Odottelen tulppaanisipulitilaustani, toivottavasti tulee pian. Päätin naisellisesti olla kiusaamatta itseäni sillä, että kokeilisin niitä narsisseja, kun ei mulla ole koskaan onnistunut. Nyt satsasin sitten vaan tulppaaneihin ja laukkoihin. Krookuksiakaan en viitsi syöttä rusakoille. Tuskissani istutin ekat 24 sipulia yhteen penkkiin: Triumph sekoituksen, näyttäisi olevan perus- Darwin-lajikkeita eri väreissä.

Luonnon puutarhan antimia

Yksi mökin naapurissa asuva alkuasukas harrasti suoramarkkinointia eli tuli rantaan veneellänsä kyselemään, josko Kari asuisi tässä, kun oli soittanut klapikonetarpeistaan. No, sitä Karia ei tästä löytynyt, mutta toinen klapikonetarve kylläkin. Kun myrskyn kaatamat puut saatiin pölleiksi, niin mies vietti yhden päivän kaverin kanssa viime viikolla ja nyt meillä on 10 mottia valmiiksi pilkottua takka- ja uunipuuta.

Sillävälin itse kävin etelänkierroksen kotosalla ja hoitelin perustoimia puutarhassa, joka selkeästi alkaa kääntyä syksyn suuntaan. Kirjaan muistiin edelleen, että puutarha kaipaa syyskukkijoita. Olen varmaan joka vuosi istuttanut mm. syysleimua, mutta joko ne taimet ovat huonoja tai jotain, koska vain yksi kpl selviää. Mökillä puolestaan syysleimut ovat nyt toista vuotta ja ovat kauniisti kukkineet.

Jotenkin aina käy näin, että elokuun puutarha jo vetelee omillaan, alkukesän rikkaruohoshow on pitänyt pahimmat kurissa ja muu uusistutus ja penkinrakennus on aktiivisinta alkukesästä.

Suosittelen sitten lähiruoan hakua metsästä!

10 vuotta ollaan metsästetty herkkutatteja, tähän mennessä olen löytänyt ehkä yhden kappaleen, mutta eilinen reissu tuotti meille jättipotin. Runsaan tunnin keikalta lopputulema oli 15 litran kori plus muutama jätti sen lisäksi, kaikki siis priimatavaraa. En kyllä saanut juuri siinä liikuntaa, kun mies ja koira pinkovat pitkin metsää ja minä siivosin eka vaiheet siinä korin vieressä, mutta kivaa oli.

Meni 3 tuntia siivotessa, pilkotessa, pannulla pyöräyttäessä ja pussittaessa. Nyt on pienen perheen tattikiintiö pakastettu. Vielä voi keräillä lähiajan syöntiin. Ja sitten tietysti suppilovahveroita, jahka tulevat.

En ollenkaan ihmettele herkkutattitouhotusta, sen verran maukasta oli aamuinen tattimunakas.