Ihan ekaksi täytyy kertoa kiva juttu: yksi blogin lukija kaipaili siemeniä ja niinpä erikseen ohjeistettuna poimin hänelle toivottuja siemeniä. Vastalahjaksi sain sitten ylläolevia salkoruusuja. Olen samalla innostunut keräämään muitakin siemeniä, jospa saisin ne vielä jossain vaiheessa kasvatettuakin.
Kuukausi mennyt hujahtamalla!
Vaikka varsinaisia puutarhatöitä ei liieammalti ole ollut, niin kiireisenä on pitänyt maalaustyö. Eli se varasto valmistui; rakentamiseen meni ammattilaisilla runsas viikko, mutta maalaamista olen sitten tehnyt parina viikonloppuna ja työn jälkeen arki-iltaisin taistellen pimeää vastaan, parhaimmillaan otsalampun valossa sutinut viimeisiä vetoja. Tunteja on mennyt ihan sikana: olen kuunnellut Sinuhe Egyptilaisen (ainakin 20 CD:tä), Antti Tuurin Kylmien Kyytimiehen, Eppu Nuotion Mustan ja Eeva Litmasen Sitä Saa Olla Monena, ainakin nämä maalaillessani.
Alunperin väritys piti olla samanlainen punainen kuin kuvassa oleva punainen varasto. Mutta kun sitä katselin pohjamaalattuna vaaleana, niin mietin, että se olisikin kiva vaaleana ja komeana. Näin ollen väritys vaihtui vastakohtaiseksi, pääväri tuo harmaa, korosteosat valkoiset ja loppusilaus tulisi vielä ovi punaiseksi ja pienet koristesalmiakit punaiseksi. Vetelin viimeisiä seinämaaleja tässä yhtenä päivänä pimeässä. Vuorilaudat ja ovi on siis vielä maalaamatta, pelkällä pohjamaalilla, mutta se pahin hönkä on tehty ja ei ole niin väliä vaikka talvi alkaisikin tulla, eikä voi enää maalata.
Tässä sitten lopputulema:
Etupuoli talolta katsottuna.
Sivu etelään ja kadulta näkymä.
Erityisesti silmääni viehättää nuo ritilät -ratkaisu, joka syntyi siinä rakentaessa. Noita oli erkkihomma maalata.
Sitten puutarhan syysloistetta: on ollut hämmästys, että vaikka luonto alkaa kuolla ja vaihtaa väriä, niin jotkut sitkeät jaksavat pukata kukkaa ja sulostuttaa väreillään.
Tää ruby red pensas (nyt en muista, joku kuusama) kukkii toiseen kertaan.
Oma istuttamat studentenblumen eli kehäkukat kukkivat pieninä aurinkoinan purkissa, vaikka en näin syksyllä ole edes muistanut kastella. Onhan jo aika kylmää ja kosteaa, joten purkkikasvitkin osa kasvaa ja osa lakastuu.
Syysasteri on nimensä veroinen, pitäisi olla monivuotinen.
Ja ryhmäruusu La Paloma kukkii, olisikohan jo jopa neljäs kukinta tälle kaudelle (näitä mulla on muutama kappale).
Ja etupihan pikkuruusu kukkii jo toiseen kertaan.Jos vielä jaksaisi tälle kaudelle alustaa ensi vuodeksi sitä yksivuotispenkkiä eli laittaa multaa ja ehkä jopa jonkun sipulin tms., niin luulen että kausi alkaisi olla perussiivouksen kera hanskassa ja voin siirtyä sisäurheiluun (eli korublogin puolelle... ja askartelemaan täysin rinnoin).
Mutta en siis vielä ripusta hanskoja naulaan...
Tekstit
3 kommenttia:
Syysasteria olen ihastellut teidän muiden puutarhoissa tänä syksynä ja huomannut, että sitä on ehdottomasti jossain vaiheessa saatava:)
Kehäkukkasi näyttävät samettikukilta?;)
Ai niin - varastosta tuli tosi kaunis ja nuo ritiliköt käyvät siihen hienosti - onko ne tarkoitettu köynnöstueksi vai ihan somisteeksi?
Hmm, köynnöstuiksi en edes uskalla niitä ajatella. Meillä isäntä nimittäin saisi hepulin jos jotain ruohoja ilmeistyisi "rakennuksiin kiinni" :-) Suuntakin tässä olisi se että niistä kasveista nauttisi vain naapuri, eli ei näkyisi mihinkään.
Toisaalta oikein hyvä idea.
Takaosa on puuvarastoa, joten ilmavuutta haluttiin siihen. Alkuperäinen idea oli laittaa joka toinen kerros auki, mutta kun materiaalina on paneeli, niin lopputulos ei olisi ehkä ollut kpovin hyvä. Täyshirsirakenteessa periaate toimii oikein hyvin, on testattu mökillä.
Jaaha, joo, samettikukkiahan ne taisvatkin olla, kiitos!
Lähetä kommentti