Keväteloa mökin kukkapenkissä: haravoin roskat pois ja kastelin janoisen penkin ja kiitokseksi nousi vapun yli ekat kasvajat esiin, särkynyttä sydäntä (ihana kestävä kasvi).
Kotiin piti päivittää nalle, eli uudet sammaleet sisään, kun edelliset olivat jo vajentuneet liikaa. Kokeilin tällä kertaa laittaa myös hiukan multaa tuonne sisään, jos kestäisi paremmin. Edellinen meni kaksi vuotta tuossa pihalla kesät talvet. Sitten sain koko aamupäivän menemään, kun innoistuin väsäämään tuota sydäntä. Sisällä styroksisisus, jonka sahasin askartelulevystäni. Päällä sammalta ja maksaruohoa sekä mehitähteä, saa nähdä kasvaako ne tai pysyykö edes hengissä. Laitoin styroksin sen takia että mun askartelukanaverkko oli sen verran lörppyä, että en olisi saanut siitä tukevaa. Koko noin 40 cm. Nämä oli siis kotiin.
Yksi vappuloman päivä meni rankametsällä. Tää on kait se meillä oleva keino, jolla saa isännän lähtemään esim. Ikeaan (se oikeasti lupasi lähteä kantoavuksi...), on kyllä aika rankkaa. Muutenkin olin ihan rikki, mutta aina puutarhassa jaksaa jotain tehdä :-) ?
Kotiin piti päivittää nalle, eli uudet sammaleet sisään, kun edelliset olivat jo vajentuneet liikaa. Kokeilin tällä kertaa laittaa myös hiukan multaa tuonne sisään, jos kestäisi paremmin. Edellinen meni kaksi vuotta tuossa pihalla kesät talvet. Sitten sain koko aamupäivän menemään, kun innoistuin väsäämään tuota sydäntä. Sisällä styroksisisus, jonka sahasin askartelulevystäni. Päällä sammalta ja maksaruohoa sekä mehitähteä, saa nähdä kasvaako ne tai pysyykö edes hengissä. Laitoin styroksin sen takia että mun askartelukanaverkko oli sen verran lörppyä, että en olisi saanut siitä tukevaa. Koko noin 40 cm. Nämä oli siis kotiin.
Yksi vappuloman päivä meni rankametsällä. Tää on kait se meillä oleva keino, jolla saa isännän lähtemään esim. Ikeaan (se oikeasti lupasi lähteä kantoavuksi...), on kyllä aika rankkaa. Muutenkin olin ihan rikki, mutta aina puutarhassa jaksaa jotain tehdä :-) ?
Tässä on mennyt parikin viikkoa ja blogi on ollut ihan hiljaa, mutta siviilissä on mentykin sitten lujaa. Ekaksi oli jatkettava talvea lomailemalla Levillä. Tein kaksi puoli kertaa katrihelenat (hän kehui jossain artikkelissa hiihtäneensä 20 km/viikko, kun niin rakastaa hiihtoa), mun taidoilla 50 km oli ihan nappiin. Ilmat olivat makeat, vaikkakin lumi jo alkoi kovasti sulaa viikon loppupuolta kohden. Matkalla Suomen halki ihastelin sitten sitä ahkeruutta mikä suomalaisiin tulee näin keväisin. Vähän joka pytingissä oli kottikärryt jo pihalla, ja klapikasat aluillaan. Mummelit ja mammat haravoivat jos vaan pystyivät (lumi oli silloin jo sulannut noin Oulun korkeudella).
Sitten piti mennä työmatkallekin. En kylläkään valita, sillä kohteessa oli sattumoisin midseason sales eli palasin matkalaukku pullollaan edullista kesärytkyä mukanani.
Mutta siis asiaan:
Kevään työt on pitkälti tehdyt sekä kotosalla että mökillä. Siis nämä perusjutut kuten haravoinnit, kalkitus ( 80 kg laitoin tällä kertaan tähän pikkulänttiin kotona, tai siis loppu 15 on vielä pussissa, kun rupesi tuulemaan).
Muutama päivä sitten ei ollut mitään ihmekuvauksellista kotipihalla, mutta vapun yli olleet kauniit päivät ovat nostattaneet jo eloon myöskin kodin kukkapenkit. Ainoa murheen kryyni on tällä hetkellä ruusuni. En tiedä pitäisikö ne leikata alas, siis ryhmäruusut. Pensaathan ainakin leikataan. Mulla nyt töröttää aikaa kuolleen näköiset kepit siinä missä ne ruusut viimevuonna oli. Kaipaisin osviittaa? Joko jollakin ruusut näyttävät elon merkkiä II-vyohykkeellä?
Illansuussa nyt sunnuntaina kastelin kotipihaa mökiltä tultua, ja ilokseni tosiaan näyttää siltä, että viime vuoden penkistä jo nousee ainakin malvaa, iriksiä, päivänkakkaraa, ja taas oon jo unohtanut mitä siinä onkaan, eli elossa on. Vanha penkki puolestaan pukkaa kovalla tohinalla kaikkea, erityisesti myöskin sitä inhottavaa rönsyilevää kasvia, josta en tiedä onko se rikka vai ei. Rikkaruohoksi voi tietysti määritellä kuka tahansa mitä vaan, mutta tämä on semmoinen rösöreunainen yksittäislehti varren päässä ja näyttää leviävän maan alla. Näin keväällä ainoa keino on nyppiä niitä sitä mukaan kuin jaksaa. Kun penkki kasvaa niin sitten hiukan laantuu. Oikeasti pitäisi kaivaa koko hoito ylös, ja siivilöidä/myrkyttää multa ja istuttaa uudelleen juurikankaan päälle. Mutta mutta ei taida olla vielä tämän kesän homma, olen siis manuaalisessa rikkaruohokitkennässä tämänkin kesän.
Alpiheinä näyttää kanssa lähtevän kasvuun, joten odotan mielenkiinnolla, pitääkö mun ämpärikehys sen kurissa, että olisi vain siinä kohden penkkiä, vai lähteekö karkuun. Istutin saamani juurakon yhden puutarhaohjelman innoittamana pohja poisotettuun ämpäriin, kun siinä väitettiin näin heinäkasvien pysyvän kasvultaan kurissa ja eivät valtaisi koko penkkiä.
Niin ja sitten sipulit: ekat krookukset menivät tietysti jälleen pupun salaatiksi. Pitäisi laittaa joku aitasysteemi noille ekoille kasveille. Onneksi muutama krookus on kukkimassa lisää, ja saan nauttia niistä, kun metsässä alkaa jo olla syötävää noille pitkäkorvaisille tuholaisille. Ilokseni satsaus tulppaaneihin kannattaa, niitä on nousemassa vähän joka penkissä. Nyt ovat noin 10 cm ja jotkut jopa 20 cm, ehkä kohta jo kukassakin joku. Alan vähitellen ymmärtää tämmöisen kerrostamisen. Syksyllä tuntuu, ettei mihinkään mahdu yhtään sipulia, mutta kyllä näin keväällä on kivaa, kun penkistä nousee ekoja elollisia.
Istutin jo tälle keväälle ekat purkkikukat, gladiolukset maahan, dahlioita purkkiin ja kokeilen liljapurkkiakin. Alut ovat ainakin lähteneet, jossen nyt sössi tuota liljaa jotenkin. Olen joskus sanonut, että on eri tyyppisiä puutarhaihmisiä. Mä en ole se liljatyyppi. Mun liljat jotenkin kärsivät jostain, ehkä huoltamisen puutteesta, veden puutteesta tai sitten ne saa sitä juuri liikaa??
En ole ehtinyt kuvaamaan pihaani, kun olen kolme viime päivää tehnyt eläimen lailla ulkotöitä mökillä ja sittemmin kotona, eli tässä lopuksi muutama sekalainen kuva mökiltä tekosista ja koristeista kotiin (puutarhaan).
Epäilenpä että ensi viikon agendalla on ainakin ekojen voikukkien nujerrus :-) Niin ja luksusviikonlopu tiedossa (jos ilmat sallii). Aion tilata 2 kuutiota multaa ja aloittaa muutaman uuden jutun, kun pitää siivota noita kaadettujen puiden paikkoja ja sitten tietysti kutkuttaa vallata uutta tilaa kasveille kuivalta metsämaalta (= siis takapiha...).
Mökillä siistin pari puun/pensaan alustaa ja siirtelin/istutin karanneita perennoja alle. Täällä haasteena on metsän tuleminen penkkeihin ja se että kaikki on oman onnensa nojassa, Ehkä siksi moni juttu kasvaakin aivan eri tahtia kuin täällä "kaupungissa"?
Samalla kun siirsin ja istutin jotain uusiksi, otin myös pistokkaita kotiin saman tien. Motivaationa on, että kasvit ovat kestäviä ja mulla hengissä selvinneitä, lisäksi jokainen pistokas on kuin panisi rahaa pankkiin, eli uutta kasvua samasta investoinnista. Kotiin tuli rönsyansikkaa, rentoakankaalta, maksaruoho, mehitähteä, ja jopa kaivoin yhden huiskan jalosyreeniäkin.
Menossa mukana puutarhurin uskollinen apuri (se on kyllä useimmiten sen näköinen, että se voisi anoa, että lopeta jo ja ala vaikka grillaamaan makkaraa :-) ).
Seuraavaan kertaan!
Tekstit
