Tuokiokuvia puutarhasta

Tein sitten sitä pestoa takapihan antimista, lähinnä rucolasta. Periaatehan pestolle on helppo eli jotain vihreää (basilikaa, persiljaa, rucolaa) muussataan kaiken muun kanssa esimerkiksi tehosekoittimella. Ne muut ovat öljy, parmesaaniraaste, valkosipulin kynsi, pinjan siemeniä paahdettuna, suolaa, pippuria ja mun yhdessä ohjeessa oli kaprista. No, ei täällä peräkylässä ole mitään pinjansiemenistä kuultukaan, joten toisen pesto-ohjeen mantelit saivat kelvata, enkä vaivautunut ostamaan kapriksia koko purkkia yhden vaivaisen peston takia, joten menin hiukan au naturel tässä kohden. Ainessuhteet olivat hiukan mitä olivat, on tosi vaikeaa arvioida 100 g rucolaa ilman vaakaa ja öljyä laitoin sitten sen mukaan, että sain sekoitettua sen tasaiseksi.Mutta tulipa siitä hyvää! Olenkin sittemmin laitellut tätä vihermössöä vähän jokaiselle leivälle margariinin asemesta ja eilen kokeilen seitipihvin kanssa, nam....

Pitää kokeilla ensi kerralla persiljaa....

Eilen tuli TV:stä jonkun Nigel-kokin ohjelma, jossa se teki takapihan antimista ruokaa simppelisti. Se taisikin olla sen motto: Nigel's simple suppers simply tai jotain. Ohjelmassa tuli mangoldisopan ohje, joten seuraava kokeilu taitaakin kohdistua niihin.

Nyt oli aamulla paremmat valaistusolosuhteet, joten sain kunnon kuvan kärhöstä pihlajan juurelta. Parin päivän sisällä on myöskin nuo liljat avautuneet ja ne ovatkin kivan näköisiä monivärisiä pihan kaunistuksia.

Voiko joku olla tykkäämättä näistä(kin)? :-)

Mun suuri kirsikkasato: takapihan puussa on ehkä 20 kirsikkaa tulossa. Söin niistä tässä kuvaussessiossa ne 10 kypsempää. Etupihan puussa on ehkä 3 kpl kirsikoita. Alan hiukan olla sitä mieltä, että tämä on liian vaivalloinen puu, ainakin tuossa etupihalla. Keväällä saa ruiskuttaa, ettei olisi mitään talven yli munavaiheessa olevia tuholaisia ja sitten kesällä joka tapauksessa joku syö aina noita lehtiä, niin että puu on usein rivon näköinen. Aina pitäisi olla jonkun mäntysuopaliuoksen kanssa heilumassa, Ja mitä varten? Vaivaisten 3 kirsikan tähden? Mulla alkaa olla puupaikkapulaa, joten esitin jo miehelleni, että tuon etupihan kirsikan sai kaataa huis hiiteen, että saisin laittaa siihen koristepuun kriteerit täyttävän pihapuun. No, pitää miettiä...

Ruusujen aika alkaa olla parhaimmillaan. Nukkeruusuni on moninkertaistanut kukinnan tällä viikolla.

Muutama Paloma on vielä hengissä, nämä ryhmäruusut ovat kyllä hankalia. Sama se vaikka kuinka yrittää istuttaa oikeaan korkeuteen, niin ei ole takeita, että jaksavat yli talven. Ehkä se onkin ruusujen salaisuus? Oppia onnistumaan vuosi vuodelta?

Pensasruusut ovat ehkä se aloittelijan laji. Etupihan Louise Odier, uusia nuppuja.

Tontilla keltamaksaruohot kasvavat luonnostaan, mutta näitä muita lajeja kuten lusikkamaksaruohoa ja syysmaksaruohoa saisi runsastua aikalailla. Näissäkin on nyt hienot ja värikkäät kukinnat. Huomaan, että mua miellyttää selkeästi tuollaiset kylmähköt sävyt eli kaikissa on hiukan sinistä ja kylmää, pinkki ei ole hempeää vaan fuksiaan vivahtavaan jne. Alkukesähän meni aikalailla sinisissä ja violeteissa, nyt nousevat punaisetkin ovat fuksiaa tai muuten sinertävää vaaleanpunaista.

Kesäkukkiani: Rautayrtti on yksi kiitollinen purkkikukka, vaikka aina alussa se on aika vaatimattoman näköinen. Pelakuut ovat iki-ihania kaikkine lehtimuotoineen ja väreineen.

Mun omakasvatus keijunmekot menivät roskiin, en saanut niitä koskaan sirkkalehtivaihetta pitemmälle. Olisi ehkä tarvinnut kosteammat kasvihuoneolosuhteet. Tätä ei aina oikein ole saatavissa kaupoissa, mutta yhden taimen ostin terassilaatikkoon, ja sekin alkaa olla jo hiukan kasvussa, tosi huonosti tänä vuonna runsastunut.

Mutta näin se on, joka vuosi ei ole samanlainen!

Tänään onkin siedettävämpää + 33 (haha, aamulla oli ok), melkein harkitsin auringonottoa, mutta taidankin suunnata puutarhalle. Josko löytäisin jotain jolla korvata kuollut kultasade...?